Posts Tagged ‘Joyce’

In memoriam; Joyce ja Yoda

15.5.2012

Surullisia uutisia keskellä kauneinta kevättä, kun jouduimme tekemään raskaan päätöksen kahden koiran lopettamisesta. Molemmat koirat olivat meille rakkaita ja elävät muistoissamme.


Joyce (Yoyceblue du Val des Marais) 6.8.1999 – 15.5.2012

Joyce on viime aikoina yhä enemmän vetäytynyt omiin oloihinsa ja varsinkin takajalat ovat käyneet kovin huteriksi. Lenkit ovat lyhentyneet pieniksi pissalla käynneiksi eikä portaissa liikkuminen enää oikein onnistunut. Lääkityskin oli jo niin vahva kuin miksi sen voi nostaa, eikä lääkitys muutenkaan auttanut heikentyneeseen lihaskuntoon. Ainoa ratkaisu ystävälle oli päästää se pois kivuistaan. Joyce oli viimeinen elossa oleva koira siitä neljän koiran laumasta kun muutimme nykyiseen kotiimme vuonna 2000 asumaan ja kaikki edesmenneet ovat haudattuna läheiseen pieneen pihametsikköön. Hyvää matkaa meidän oma pieni tättähäärä Elmerin, Petruksen ja Lauruksen luo.

Yoda (Pikkujalon Flip) 25.4.2010 – 15.5.2012

En ole koskaan elämäni aikana vielä joutunut tekemään päätöstä nuoren, fyysisesti terveen koiran lopettamisesta. Siksi tämän päätöksen tekeminen oli erityisen vaikeaa. Voi Yoda, kumpa olisi ollut joku muu ratkaisu mahdollinen, mutta lopulta muuta ratkaisua ei enää ollut. Tässä ihmisten maailmassa koirankin on osattava elää ihmisten ehdoilla.

Yoda, kasvattini, tuli talvella takaisin minulle, kun se puri perheensä poikaa. Tässä vaiheessa vielä elätimme toiveita, että tämä oli yksittäistapaus ja johtui jostain järkevästä syystä. Kuitenkin viikkojen myötä on käynyt selväksi, että Yoda on arvaamaton ja salakavala ja saattaa käydä vierasta ihmistä kiinni takaapäin ja vielä taistellen. Meillä ei ole itsellä ollut sen kanssa mitään ongelmia, se on kiltti ja kuuliainen meitä kohtaan, mutta kun se ei riitä. Yodan luonteessa oli paljon hyviä ominaisuuksia verrattuna esim. Joyceen, mutta se tärkein – luottamus ja hyväntahtoisuus ihmistä kohtaan – puuttui. Joyce on saanut elää laumassamme, vaikka sitä ei ole pystynyt käyttämään sen enempää jalostukseen kuin harrastukseenkaan, mutta sen kanssa on aina voinut liikkua turvallisin mielin ja se on ollut ystävällinen sekä aikuisia että lapsia kohtaan. Yoda taas ei voi sietää vieraita ihmisiä. Sellaisen koiran kanssa ei vaan pysty elämään, koska jonkun esim. pitäisi pystyä hoitamaan sitä matkojemme aikana eikä sitä olisi uskaltanut ottaa mihinkään mukaan. Uusi koti oli pois suljettu vaihtoehto, koska arvaamattomana se olisi ollut vieraiden ihmisten keskellä kuin kävelevä pommi. Kasvattajana minun on hyväksyttävä vastuuni ja estettävä se, että jonain päivänä ehkä tapahtuisi vielä jotain paljon pahempaa kuin on jo ehtinyt tapahtua.

Yodan kanssa harrastettiin hakua ja vielä viime syksynä se hakumetsällä haki vieraita ihan mielellään, eikä tätä silloin olisi mitenkään uskonut tapahtuvaksi. Kuitenkin aikuistumisen kynnyksellä jotain sen luonteessa muuttui. Surunvalitteluni Yodan entiselle perheelle ja olen pahoillani, että tämän monelta osin upean ja lupaavan koiran elämä päättyi näin lyhyeen. Kaunista ja rauhallista matkaa Yoda Joycen kanssa koirien taivaaseen.

Mainokset

Keväinen talvipäivä

3.3.2012

Tänään oli upea keväinen talvipäivä. Yoda on vaikuttanut perheen kokoonpanoon niin, että pojat majailevat hoitolassa ja Yoda on sisällä Joycen ja välillä myös Biitin kanssa. Tänään kokeiltiin ulkoilua myös kokoonpanolla Yoda ja Doyle.

Etualalla Doyle, keskellä Biitti ja perää pitää Flaksi


Yoda ja Doyle


Joyce 12,5 vuotias virkeä vanhus


Yoda harjoittelee lentoboxissa olemista

Joycen kipututkimuksen koodi avattu

26.9.2011

Saimme eilen tiedon Joycen keväisestä kipututkimuksesta, että sokkokoodit on avattu. Joyce sai lonkkaansa Botox-pistoksen aivan kuten olimme jo arvanneet. Joyce selvisi koko kipututkimusajan ilman muuta kipulääkettä. Kesällä olemme joutuneet aloittamaan kipulääkityksen ja nyt syksyllä annosta on kasvatettu maksimiin. Joyce on siitä huolimatta ollut aikaisempaa kivuliaampi. Botoxin teho Joycen tapauksessa kesti noin puoli vuotta.

Sovimme tutkimusta johtavan eläinlääkärin kanssa, että nyt aloitamme kipulääkityksen epilepsialääkkeellä gabapentiini ja jos lääke tehoaa, tulehduskipulääkkeen voi jättää parissa viikossa kokonaan pois.

Itse tutkimuksen tulokset (botuliinin teho verrattuna lumelääkeryhmään) selviävät vasta joskus ensi keväänä.

Joycen viimeinen seurantakäynti kipututkimuksessa

29.4.2011

Kävimme Joycen kanssa viimeisen kerran kipututkimuskotrollissa. Joycen osalta tutkimus on siis ohi. Luulimme, että nyt saisimme tietää, mihin ryhmään Joyce kuului, mutta valitettavasti tiedon saa vasta kun tutkimus on kaikkien koirien osalta loppu eli vasta joskus elokuussa.

Joyselle tehtiin taas samat juoksu- ja liikkuvuustutkimukset. Mielestäni Joyce on edellisestä käynnistä hieman huonontunut niin että lonkkanivelten liikkuvuus on heikentynyt ja ontuminen lisääntynyt. Olemme myös viimeisellä viikolla joutuneet antamaan sille hieman enemmän kipulääkettä.

Mitä tästä itse hyödyimme?

Ensinnäkin jouduimme käymään Joycen kanssa Hesingissä kaikkiaan 6 kertaa ja aikaa meni joka kerralla keskimäärin matkoineen 3 – 4 tuntia tuntia. Kuluja tuli matkakulujen lisäksi ensimmäiseltä kerralta 50 euroa ja se kattoi suuren määrän verikokeita sekä lonkka- ja selkäkuvat. Kontrollikäynnit olivat maksuttomia.

Hyvää oli se, että taas kerran Joyce tutkittiin kunnolla ja kuvattiin. Lisäksi kun Joyce sai botuliinipistoksen, sen kipulääkitys on tippunut murto-osaan aikaisemmin tarvittavasta määrästä. Botuliinin vaikutuksen kestoa ei tunneta tarkasti, mutta ihmisellä se vaikuttaa 3 – 13 kuukautta. Sen lisäksi saimme kipulääkkeet ilmaiseksi tutkimuksen ajan.

Nyt viimeisellä käyntikerralla eläinlääkäri kävi Joycen tilanteen läpi ja saimme taas uusia neuvoja tulevaisuuden suhteen. Kroonisilla kipukoirilla käy helposti niin, että kipulääkereseptiä vain uusitaan, mutta tilannetta ei päivitetä sen kummemmin. Nyt saimme uutena ohjeena, että jos kipulääkkeen määrä nousee yli 100 mg päivässä, Joycella aloitetaan epilepsialääkitys, joka on hyvin tepsivä varsikin neurologiseen kipuun ja hermosärkyyn. Voi kun tätä mahdollisutta olisi ollut tarjolla jo Laurukselle, jolla oli varsinkin hermosärkyä.

Joka tapauksessa oli ilo olla mukana auttamassa ja kehittamissä uusia hoitomuotoja kipukoirille. Toivottavasti Joycen panoksesta tieteelle on hyötyä.

Lumien sulamista odotellessa

2.4.2011

Kaikenlaista on taas tapahtunut viikon aikana.

Biitillä oli toinen paha anaalirauhastulehdus reilun vuoden sisällä ja eläinlääkärin suosituksesta varasin ajan niiden poistoon toukokuun loppupuolelle. Silloin on sopiva hetki leikkaukseen kun erkkari ja yksi toinen näyttely on takana ja meidän Ranskan reissu edessä. Jää sopiva aika ennen kesän kisoja toipumiseen ja lääkeaineiden poistumiseen elimistöstä.

Perjantaina oli taas Joycen tarkastuskäynti liittyen botuliinitutkimukseen ja tehtiin taas samat kävelytestit ja otettiin nivelnestenäyte. Joyce on viime kuukauden pärjännyt tosi pienellä särkylääkeannoksella. Vielä on yksi tutkimuskerta kuukauden päästä ja silloin kuulemme, mihin ryhmään Joyce kuului (botuliini tai lumelääke).

Olen myös ilmoitellut koiria näyttelyihin Eurooppaan. Doyle on ilmoitettu KV-näyttelyyn Neumünsteriin kun se sattuu sopivasti Ranskan matkan varrelle sekä ajallisesti että reittisunnitelman mukaisesti. Flaksin ja Falan ilmoitin Hollannin Leeuwardeniin syyskuussa kaikkiin kolmeen viikonlopun aikana olevaan näyttelyyn eli kansalliseen-, erikois- ja Euroopanvoittaja-näyttelyyn. Sitten kotimaassa toukokuussa esiinnymme useamman koiran kanssa sekä päänäyttelyssä että jalostustarkastuksessa.

Falalla alkoi ensimmäinen juoksu toissa viikolla ja Fala tuli tänne meille hoitoon juoksujen ajaksi. Kyllä se on kova tyttö juoksemaan ja hyvin tunnistaa muutenkin äitinsä tytöksi sekä luonteensa että ulkomuotonsa perusteella. Fala on vilkas ja tempramenttinen, mutta rauhoituu yllättävänkin hyvin ja osaa keskittyä. Jos Falan luusto on kuvauksessa hyvä ja terveys osoittautuu muutenkin hyväksi, niin tässä on Pikkujalon seuraavan pentueen äiti joskus parin vuoden päästä. Falaa ja muitankin Pikkujaloja voi tulla ihmettelemään toukokuun 14 ja 15 päivänä Tuomarinkartanoon joko beauceronien päänäyttelyyn tai jalostustarkastukseen.

Pikkuhiljaa alkaa tämän lumen määrä kyllästyttää. Lunta on nyt ollut maassa yli neljä kuukautta, eikä harjoittelukauden alusta ole vielä mitään merkkejä.  Kovasti tekisi mieli jäljelle ja hakumetsälle. Jonkunverran on tottelevaisuusharjoituksia tehty pitkin talvea Doylen ja Flaksin kanssa.

Fala vai Biitti? Kovasti on tytär äitinsä näköinen 🙂

Korvat taittuvat hauskasti vai mitä

Fala (Pikkujalon Flush)

 

Eläinlääkärikäyntejä 2

17.2.2011

Tänään oli täsmälleen samanlainen päivä kuin kaksi viikkoa sitten eli taas käytiin Joycen kanssa EKK:lla ja tällä kerralla Flaksin kanssa illan suussa Vihtivetissä.

Joycella oli siis ensimmäinen kontrollikäynti botuliini/lumelääkepistoksen jälkeen. Joyce on näiden kahden kuluneen viikon aikana ollut ensimmäisellä viikolla paljon kipeämpi ja nyt toisella viikolla ennallaan tai hieman parempi kuin ennen pistosta. Ekalla viikolla se sai lähes joka päivä särkylääkettä, mutta tällä jälkimmäisellä viikolla se on tarvinnut vain kerran särkylääkkeen. Joycen kipu ei selvästi ole mielestäni mennyt mihinkään suuntaan, mutta kipulääkettä se on saanut selvästi normaalia vähemmän, eikä ontuminen ole lisääntynyt, joten epäilen sen saaneen botuliinia. Aika kuitenkin näyttää, mihin suuntaan ollaan menossa.

Tänään taas tehtiin kontrollikäynnillä samat juoksumatto/voimalevyharjoitukset, videoitiin liikkeitä, tutkittiin jalkojen liikeratoja ja liikkuvuutta ja lopuksi otettiin nivelnestenäyte anestesiassa. Seuraavan kerran menemme kontrolliin taas kahden viikon päästä.

Flaksin kanssa kävimme elänlääkärissä, koska Flaksi on viime päivinä pissanut sisälle niin että se ei vaan ole pystynyt pidättämään ulos asti. Kysymys ei siis ole mistään merkkaamisesta. Epäilin siis pissatulehdusta ja kävimme pissanäytteen kanssa näytillä. Pikatestilla bakteereja ei löytynyt, mutta pissa oli kovin laimeaa. Näytteestä tehtiin viljely, mutta lääkekuuri aloitettiin jo tänään oireiden perusteella. Samalla käynnillä otimme verinäytteen rabies vasta-ainetestiä varten. Olemme ehkä loppukesästä lähdössä Flaksin kanssa Ruotsiin ja jos vasta-aineita ei löydy, rokotuksen ja testin ehtii tehdä ennen matkaa vielä uudelleen.

Flaksin painoi 34 kiloa.

 

Eläinlääkärikäyntejä

4.2.2011

Tänään aamupäivällä mentiin Joycen kanssa EKK:lle botuliinipistosta saamaan. Ensin Joycen kanssa tehtiin samat jutut kuin edellisellä kerralla eli koira tutkittiin, kaikkia jäseniä käänneltiin, selkä tutkittiin, liikkeet videoitiin ja lopuksi vielä hölkättiin voimamatolla. Joyce ei ole viikkoon saanut tulehduskipulääkettä vaan se on korvattu Tramadolilla. Tämä vaikutti niin, että Joyce ontui enemmän ja selvästi sen jalka oli kipeämpi kuin vajaa pari viikkoa sitten.

Tutkimusten jälkeen Joyce sai anestesiassa botuliinia tai lumelääkettä pistoksena suoraan lonkkaniveleen. Pistoksen antamisessa oli pieniä ongelmia ja neula saatiin oikeaan kohtaan vasta neljännellä yrittämällä. Tämä syystä että nivel on jo niin vaurioitunut, että neulan saaminen oikeaan kohtaan oli hankalaa. Toimenpide kuitenkin onnistui ja kahden viikon päästä on ensimmäinen kotrollikäynti. Nyt Joycelle saa taas tarvittaessa antaa tulehduskipulääkettä samalla annoksella kuin ennenkin.

Illansuussa kävin vielä Biitin ja Doylen kanssa rokotuksilla paikallisessa Vihtivet eläinlääkärissä. Molemmat ovat tässä keväällä/alkukesällä lähdössä ulkomaille, joten pantiin rokotukset jo hyvissä ajoin ajantasalle.

Vasemman lonkan (kuvassa oikealla) vaikea nivelrikko.

Pikku potilas

Joyce valittiin mukaan botuliinitutkimukseen

26.1.2011

Saimme tänään soiton eläinlääkäriltä, että Joycen veriarvot olivat hyvät. Pientä nousua oli ALAT-arvossa ja sokeri oli hieman alakanttiin, mutta poikkeamat olivat niin pieniä, ettei niillä ollut merkitystä tutkimuksen kannalta. Joyce siis valittiin mukaan tutkimustyhmään ja ensimmäinen pistos botuliinia (tai lumelääkettä) saadaan viikon päästä perjantaina.

Joyce botuliinitutkimuksen aloituskäynnillä

24.1.2011

Joyce on toistamiseen ehdolla kipututkimuskoiraksi eläinlääketieteelliseen korkeakouluun. Joyce osallistui jo pari vuotta sitten saman tyyppiseen tutkimukseen, jossa tutkittiin kalaöljyn vaikutusta nivelkipuihin.

Tällä kerralla tutkitaan botuliinipistosten vaikutusta nivelkipuun. Mukaan kelpuutetaan koiria, jotka ontuvat jotain jalkaa ja jolla on selviä muutoksia nivelessä, mutta jotka ovat muuten terveitä.

Menimme Joycen kanssa aloitusatarkastukseen, jossa ensin kyseltiin omistajan näkemyksiä kivusta, koiran lääkitykset, sairaushistoria jne.  Sitten elänlääkäri tutki koiran, käytiin ulkona videoimassa liikkeitä kävellen ja ravissa ja sen jälkeen tutkittiin liikkeet voimalevyllä ja askelmatolla. Seuraavana oli vuorossa lonkka,- kyynär- ja selkäkuvat sekä verinäytteet. Verinäytteiden tulokset saadaan vasta loppuviikolla, mutta kuvat katsoimme pikaisesti heti. Joycen vasen lonkka on niin vakavasti sairas, että eläinlääkärikin ihmetteli, että koira yleensä kävelee ja vielä enemmän ihmetteli, että Joycen liikkeessä ei ulkoisesti juuri näkynyt ontuminen. Askelmatolla ontuminen sen sijaan saatiin näkyviin. Oikeassakin lonkassa on vakavia muutoksia, mutta se oli kuitenkin paremman näköinen kuin vasen. Kyynärät ja selkä olivat terveet.

Joycen kelpoisuus varsinaiseen tutkimukseen selviää lopullisesti vasta kun verikokeiden tulokset saadaan, mutta jos ne ovat hyvät, on Joyce mukana.

Tutkimus on kaksoistutkimus, jossa toinen ryhmä saa lumelääkettä ja toinen botuliinia. Botuliini pistetään suoraan niveleen. Vaikutusta seurataan neljällä kontrollikäyntikerralla, joissa nivelestä otetaan nivelnestettä ja määritetään merkkiaineita. Lisäksi kaikki koirat saavat kipulääkityksen, jota saa antaa tarvittaessa (huom. puolet osallistujista saa vaan lumelääkettä niveleen, joten nämä varmasti tarvitsevat kipulääkkeen).

Nyt odotamme verikokeiden tuloksia, toivomme pääsevämme mukaan tutkimukseen ja että olisimme Joycen kanssa botuliinia saavassa ryhmässä.

Talvikivaa

30.11.2010

Talvi on alkanut eteläisessäkin Suomessa aikaisin ja kipakassa pakkasessa.  Koirista lumi ja pakkanen on lystiä. Tässä pari kuvaa päivälenkiltä.

Doyle

Biitti pallon kanssa ja Flaksi ja Rico painivat

Biitti

Ja taas mennään; Biitti edellä ja pojat perässä

Joyce ja Doyle malttavat ottaa hieman rauhallisemmin