Hitin ensimmäinen erikoisjälkikoe

Olen jo viime vuodesta suunnitellut Hitille erikoisjälkikoetta ja kun nyt saimme paikan, uskaltauduin kokeeseen. Erikoisjälki on erittäin herkkä ja vaikea laji. Tiesin jo etukäteen, että Hitille saattaa tulla vaikeuksia koetilanteen takia eli lähtöpaikalla on autoja, muita ihmisiä, melua ja hälyä ja tie saattaa kulkea lähellä. Mehän olemme koko ajan harjoitelleet ilman mitään häiriötä kahdestaan lähinnä omalla pellolla ja muutaman kerran vieraalla pellolla, mutta sielläkin ilman sanottavaa häiriötä. Tässä kokeessa nämä kaikki häiriöt toteutuivat. Jäljet lähtivät aivan parkissa olevien autojen luota. Muuten olosuhteet kokeeseen olivat mainiot. Ilma oli täysin tyyni ja alusta helppo, koska se oli polveen asti ulottuvaa heinää ja apilaa. Meidän kannalta alusta tosin oli vaikea, koska emme ole ikinä harjoitelleet läheskään niin pitkässä heinässä.

Kokeen kulku lyhykäisyydessään meni seuraavasti: Koira lähti paalulta aika mukavasti, mutta lyhyen jäljestyksen jälkeen parkkipaikalta alkoi kuulua autojen ovien pauketta ja joku autossa oleva koira alkoi haukkua. Hit alkoi kuunnella ääniä ja palasi minun luokseni, mutta jatkoi kuitenkin itsenäisesti takaisin jäljelle. Tässä vaiheessa liina sotkeutui pitkään heinään ja eteneminen pysähtyi siihen. Kiskaisin liinan irti heinästä, jolloin koiralle tuli voimakas väärä pakoite. Hit kuitenkin jatkoi jäljestämistä, joskin hieman epävarmasti. Jonkun matkaa edettyämme parkkipaikalta kuului lisää ääniä ja Hit palasi uudelleen luokseni, jolloin annoin sille uuden jälki- käskyn. Hit palasi jäljestämään, mutta harmittavasti liina jäi uudelleen kiinni heinään ja kulku pysähtyi kuin seinään. Tässä vaiheessa kysyin tuomarilta, että saanko mennä irrottamaan liinan, johon hän ei vastannut yhtään mitään. Seisoin pattitilanteessa tietämättä, mitä minun tulee tehdä. Lopulta aikani seisoskeltuani kiskaisin voimalla liinan irti heinästä, jolloin koiralle tuli voimakas pakote. Koska koira ei tietenkään ymmärtänyt, että tässä tilanteessa sen tulisi jatkaa, se väisti ja poistui jäljeltä yli liinan mitan ja se oli siinä. Ensimmäinen esine olisi ollut noin 10 metrin päässä eli pääsimme melkein sen 250 askelta ensimmäistä suoraa.

Tästä kokeesta opin, että on harjoiteltava runsaasti lisää häiriön alaista jäljestystä. Ongelmathan alunperin alkoivat juuri siitä, että Hit seilasi edestakaisin. Sen sijaan tuomarin työskentelyä en ymmärrä ollenkaan. Miksi hän ei vastannut minulle kun kysyin lupaa liinan selvittämiseen varsinkin kun hän näki, että koira ei pääse etenemään, jos liinaa ei irrota heinästä. Koska olen lajissa aloittelija, luulin, että tuomaria ei sitten vissiin saa puhutella, enkä toistanut kysymystä. Harjoittelussa olen erityisesti yrittänyt saada koiran ratkomaan itsenäisesti ongelmat ja varonut ohjaamasta liinalla kuin ehkä joskus kulmissa, jos koira on ollut huolimaton. Se ei voinut tässä tilanteessa mitenkään ymmärtää, miksi se sai pakotteita ja sen päätös lähteä pois koko jäljeltä oli aivan ymmmärrettävä. Pisteitä saimme 3.

Parin viikon päästä meillä on leiri ja toivon sieltä erityisesti saavani apua häiriö-ongelmaan.

Hit tuskin näkyi pitkän heinän keskeltä

Advertisement

Aina ei voi onnistua eikä edes joka kerta

Hitin kanssa on koettu kaksi epäonnista koetta eli ensin paimennuskoe 19.9. Somerolla, joka epäonnistui minun syystäni ja käyttäytymiskoe 24.9. Lahdessa, johon Hitin taidot ei vielä riittäneet.

Paimennuskoe harmitti minua kovasti, koska rata oli Hitille ihan suoritettavissa. Siinä ei ollut mitään, mitä Hit ei olisi osannut. Häkistä poisotto oli tällä kerralla melko suuresta aitauksesta. Koiran kanssa sai mennä aitaukseen sisälle ja ottaa lampaat pois hallitusti. Tässä kohtaa itse taas jähmetyin ja kun Hit ajoi lampaat ulos, en portilla tehnyt muuta kuin katsoin, että siinä ne menee enkä edes laittanut koiraa eteen pysäyttämään laumaa. Ei voi kuin ihmetellä, miksi minun päässäni ei mikään ajatus kulkenut. Lampaat karkasivat yli sallitun rajan ja koe oli siinä. Vieläkin harmittaa.

Bh-kokeeseen on harjoiteltu kotona yksin. Hitin kanssa ei ole käyty kertaakaan vieraalla kentällä tai harjoiteltu parin kanssa. Siihen nähden koe meni hyvin. Taluttimessa seuraaminen meni OK, mutta vapaana seuraamisessa Hitillä on suuria vaikeuksia pitää paikka. Laitumella se ei koskaan saa mennä minun eteeni vaan sen paikka on hieman takanani ja sitä paikkaa se tarjoaa vapaana seuraamisessa. Lisäksi oli hämminkiä henkilöryhmässä ja jouduin antamaan lisäkäskyjä.

Taluttimessa seuraaminen

Henkilöryhmä

Liikkeessä istumisessa jouduin antamaan kaksi käskyä, liikkeestä makuulle ja luoksetulossa jouduin antamaan kaksi käskyä luoksetuloon ja sen lisäksi koira ei tullut sivulle kunnolla. Paikallaolossa koira nousi hetkeksi puoliksi istuvaan asentoon, mutta meni takaisin maahan. Siellä se nökötti loppuajan paikoillaan 🙂

Liikkeestä istuminen

Maahanmeno ja luoksetulo

Paikallaolo

Tuomari oli sillä tavalla ankara, että vaikka koira teki kaikki liikkeet ja pysyi paikallaolon, niin lisäkäskyistä hän rokotti ihan normaalin PK-kokeen mukaisesti. Olihan tekeminen muutenkin vähän ”sinne päin”, joten emme läpäisseet testiä. Täytyy harjoitella varsinkin vapaana seuraamista ja kun se alkaa sujua, yrittää uudelleen.

Tuomarin palaute vetää vakavaksi

Rotumestikset Lapualla

Tämän vuoden rotumestikset pidettiin viiden rodun rotuotteluna Lapualla. Meidän teki mieli mennä haistelemaan tunnelmia paikalle ja koska sinne asti ei viitsi ajaa turhanpäiten, vedimme taas esiin naftaliinista Doylen ja Biitin. Kummankin kanssa teimme heinä-elokuussa kevyesti pieniä harjoituksia ja palautimme mieliin maastoa ja tottista. Doylen osalta tottis oli iso kysymysmerkki, koska harjoituksissa se teki hypyt hyvin kankeasti. Maastossa sekin toimi hyvin. Biitillä sen sijaan riitti hyvin virtaa ja sille valittu laji etsintäkoe oli etukäteen ajatellen hyvinkin mahdollinen tulokseen. Biitillä oli kaksi uuttakin opeteltavaa; tarkkuusetsintä ja pudotetun esineen nouto.

Perjantaina iltapäivällä pakkasimme koirat autoon ja suuntasimme kohden Lapuaa. Minulle koko Länsi-Suomi on aika vierasta seutua, enkä muista ikinä käyneeni esim. Lapualla. Oli siis kiva ajalla sinne ja matkan varrella katsella siistejä hoidettuja pihoja, alavia peltoja ja vauraan näköistä maaseutua. Hotelliksi valitsimme Apartmentos Simpsiönkullas, joka sijaitsi jonkinlaisen hiihtokeskuskuksen kupeessa. Koirien ulkoilutusmaastot olivat hotellin ympäristössä erinomaiset ja hotelli muutenkin uusi, siisti ja viihtyisä.

Lauantaina aamulla suunnistimme ravi- ja koiraurheilukeskukseen, joka oli tapahtuman hermokeskus. Ensimmäisenä päivänä oli lajeista vuorossa haku ja FH-jälki. Hakukoiria oli kolmosluokassa valtava määrä (rotumestaruuksien lisäksi ratkottiin myös piirimestaruus) ja ne lähtivät ensin maastoon. Ykkös- ja kakkosluokka jäivät tottelevaisuuteen. Doylen tottis meni aika lailla täydellisen pieleen. Hypyissä se ei lähtenyt paikaltaan olleenkaan eikä myöskään eteenmenossa. Tuomari olisi halutessaan voinut keskeyttää suorituksen, mutta antoi meidän kuitenkin jatkaa loppuun. Pisteitä tuli huimat 44. Päätimme heti, että maastoon ei enää lähdetä kiusaamaan koiraa eikä tuomaria (tuomarilla maastossa etukäteen 18 koiraa, joista ylivoimaisesti suurin osa oli kolmosluokkalaisia).

Kaikenkaikkiaan ensimmäisen päivän järjestelyt hieman ontuivat juuri hakukokeen suuren kolmosluokan takia. Aamulla oli kisakeskuksessa muutaman koiran tottis ja sitten moneen tuntiin ei tapahtunut mitään ennenkuin koirat tulivat maastosta. Koska päivällä oli tyhjää aikaa, me lähdimme maakuntamatkailulle ja ajelimme ilman sen suurenpaa päämäärää Lappajärvelle. Siellä söimme ja kävimme katsomassa paikallisia nähtävyyksiä. Ilman kiirettä palasimme takaisin ja silloin olivat sopivasti alkamassa kolmosluokan hakukoirien tottikset. Beusseja oli kolmosluokassa kolme ja ne jakoivat mestaruussijoitukset. Voiton ja rotumestaruuden vei Avataran Brittany hienolla ykköstuloksella, joka oli upea saavutus arvokilpailussa ja haastavalla kelillä. Onnittelut Mari ja Tero hienosta koirasta ja onnistuneesta koulutuksesta.

Sunnuntaina oli lajeista vuorossa etsintäkoe ja jälki. Biitti osallistui etsintäkokeeseen ja se alkoi maastolla. Ensimmäisenä oli vuorossa jälki, joka alokasluokassa etukäteen ajatellen olisi pitänyt olla Biitille helppo. Biitti lähti janalle reippaasti, mutta otti takajäljen. Tuomari komensi takaisin janalle ja siitä Biitti tuli epävarmaksi ja lähti huonosti ja sen lisäksi kiersi puun niin että liina jäi jumiin. Tästä selvittiin, mutta koira jäljesti melko korkella nenällä ja haahuillen, jonka seurauksena neljästä kepistä löytyi vain kaksi. Maasto oli hyvin mättäistä, ja kasvusto korkeaa, joten itse keppejä ei voinut nähdä. Pisteitä yhteensä vain 36 (maks.60).

Seuraavana oli vuorossa tarkkuusetsintä, jossa Biitti toimi hyvin ja määrätietoisesti. Esine oli kevyesti peitetty hylsy ja Biitti löysi sen noin 5 sekunnissa. Esine putosi ilmaisussa kerran, josta seurasi yhden pisteen alennus eli tulos oli 19 pistettä.

Tästä jatkettiin hakuun. Ensimmäisestä etukulmasta löytyi heti yksi maalimies ja sen ilmaisusta tuli täydet pisteet. Sitten jatkettiin ilman löytöjä. Koira työskenteli, joskin hieman haluttomasti. Toista maalimiestä emme nostaneet määräajassa. Se olisi ollut takalinjalla vasemmalla puolella noin parissakymmenessä metrissä. Koira merkkaasi sen noin puolessa välissä, mutten en silloin antanut sen mennä, koska olin lähettämässä sitä oikealle. Tosi paha moka minulta. Toista kertaa se ei enää saanut hajua ja loppumetrellä se oli jo tosi väsynyt. Lisäksi pistotin sitä itsepintaisesti oikealle, tuulettomalle puolelle, koska kuvittelin maalimiehen olevan siellä. Pisteitä 36.

Haun jälkeen meillä ei enää ollut mahdollisuutta tulokseen, mutta menin vielä pudotetun esineen etsintään. Siinä Biitti ei enää jaksanut innostua eikä lähtenyt noutamaan esinettä. Keskeytin kilpailun, koska en halunnut rasittaa vanhaa koiraa enää turhantakia enempää. Olin kuitenkin tyytyväinen varsinkin hakuun, jossa koira työskenteli aika hyvin eikä sortunut valeilmaisuihin. Keli oli tosi raskas ja esim. jälkikoirista vain yksi koira sai tuloksen. Etsintäkoe on todella mielenkiintoinen ja vaativa laji ja vähän helpommalla kelillä Biitillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet tulokseen. Koska etsintäkoiria oli vain kolme, suoritukset seurasivat toisiaan ripeään tahtiin ja esim. haun jälkeinen pudotetun etsintä oli helteen takia ihan liian pian, jotta Biitti olisi ehtinyt palautua.

Toinen kilpailupäivä oli paljon lyhyempi ja pääsimme hyvissä ajoin palkintojen jaon jälkeen kotimatkalle. Rotumestaruuksien osalta ylivoimaisina kilpailivat briardit ja beussit, joista edellä mainittu rotu voitti mestaruuden kahdella pisteellä. Kauas taakse jäivät valkoiset paimenet, mudit ja bouvierit. Kiva viikonloppu ja muuten kivat ilmat paitsi että suorittajille hyvin vaativat (kuuma, kuiva ja lähes täysin tuuleton). Beusseja olisi toivonut olevan paikalla enemmän, koska nyt oli vain 7 kilpailevaa beussia. Kiitos hyvistä järjestelyistä Lapuan Koiraharrastajat ry:lle ja mukavasta seurasta varsinkin beussi-ihmisille 🙂

Flaksi käyttäytymiskokeessa Lahdessa Ja Fala näyttelyssä Latvian Valmierassa

Lahdessa oli tänään Suomen Rottweileryhdistyksen käyttäytymiskoe, jonne saimme Flaksille peruutuspaikan. Tottista on harjoiteltu kotikentällä silloin tällöin ja nyt koepaikan varmistuttua päivittäin. Varsinaisilla koulutuskentillä emme ole käyneet ollenkaan.

Arvonnassa jouduimme heti ensimmäiseen pariin, joten Flaksi ei ehtinyt paljon rauhoittua ennen koetta. Ensimmäisenä oli paikallaolo häiriön alaisena, joka meni muuten ok, paitsi että jouduin antamaan kaksi käskyä maahanmenoon. Koe jatkui seuraamisilla ja varsinkaan taluttimessa seuraamista ei oikein voinut siksi kutsua. Sen sijaan vapaana seuraaminen meni jo vähän paremmin. Istuminen oli muuten ok, mutta tuomari sanoi, että annoin kaksi käskyä. Itse en sitä huomannut, mutta varmaan annoin komennon ensin liikkeessä ja uudelleen pysähtymisen jälkeen. Maahanmeno ja luoksetulo sujuivat muuten hyvin, paitsi että vähän luoksetulo meni vauhdilla pitkäksi ja Flaksi kiersi minut ja tuli sitten eteen istumaan oma-aloitteisesti.

Pientä säätöä oli siis kautta linjan, mutta tottelevaisuusosuus meni kuitenkin läpi.

Kaupunkiosuus oli City-marketin parkkipaikalla ja siellä oli runsaasti sekä järjestäjien toimesta että ulkopuolista häiriötä. Flaksi kuitenkin selviytyi kunnialla vilinästä ja vilskeestä ja niin saimme lopputulokseksi koulutustunnuksen BH. Tuomarina toimi Leila Tikkanen.

Siskolikka Fala (Pikkujalon Flush) puolestaan menestyi kansallisessa näyttelyssä Latvian Valmierassa hienosti ja oli ROP. Tuomarina Ligita Zake. Onnea Päivi ja Fala.

Kokeeseen ilmoittautuminen

Paikallaolo häiriön alaisena

Vapaana seuraaminen

Biitti JK2 beauceronien mestaruuskisassa Röykässä

Tuloksen tehneet beussit

Tänään rotumestaruuskisoissa Biitti sai koulutustunnuksen JK2 ja samalla tuli täyteen Suomen muotovalion arvoon vaadittavat tulokset (kolme sertiä + avoimen luokan koulutustunnus). Biitillä on tarvittavat tulokset tämän myötä myös muotovalionarvoon Virosta ja Latviasta. Ihana ihana Biitti 🙂

Kisa alkoi maasto-osuudella, joka olikin mukavaa kangasmetsää. Jana ei mennyt ihan putkeen, koska Biitti lähti ensin tarkastamaan takajäljen, mutta otti kuitenkin itsenäisesti oikean jäljen. Janalta pisteitä 34/40. Kaikkiaan viisi keppiä löytyi kuudesta ja aikakin meni tiukalle, koska en ensin ymmärtänyt, minne suuntaan jäljen lopussa tieltä piti lähteä keppejä luovuttamaan. Juoksenneltuamme edestakaisin tiellä löysimme kuitenkin perille juuri ja juuri ajoissa. Jäljeltä pisteitä tuli yhteensä 144.

Seuraavaksi vuorossa oli esineruutu ja nyt oli tiedossa, että pisteitä on tulokseen saatava vähintään 6. Biitti teki omasta mielestäni hyvin töitä ruudussa eli irtosi takalinjalle ja haki hyvin, mutta siitä huolimatta esineitä löytyi vain yksi. Tuomarin kuitenkin veloitti pisteitä työskentelystä aikalailla ja tuloksena yhdestä löytyneestä esineestä ja työskentelystä oli vain 14 pistettä, joka kuitenkin edelleen riitti tulokseen. Tässä vaiheessa siis pisteitä maastosta oli 158.

Lähdimme tottiskentälle ja tovin odoteltuamme oli vuorossa meidän tottisosuus. Biitti oli jo aika väsynyt (joka oli ehkä ihan hyväkin). Liikkeistä saatiin seuraavasti:

seuraaminen: hyvä
liikkeestä istuminen: erittäin hyvä
liikkestä maahanmeno ja luoksetulo: hyvä
liikkeestä seisomaan jääminen: puutteellinen (väärä asento)
tasamaanouto: hyvä
hyppynouto: hyvä
estenouto: hyvä
eteen lähettäminen ja maahanmeno: puutteellinen (Biitti ei edennyt tarpeeksi pitkälle)
paikallaolo häiriön alaisena: erinomainen
Tottelevaisuus pisteet: 75

Tällä tottiksella Biitti kuitenkin sai beussien parhaan tottiksen palkinnon 🙂

Yhteensä pisteitä 158 + 75 =233 ja koulutustunnus JK2. Tuomarina toimi maastossa Petri Mikkonen ja tottelevaisuudessa Juha Kuronen

Mukana mestaruuskisassa oli myös Retu (Pikkujalon Bottoma Pair) haussa, mutta harmittavasti yksi maalimies jäi ilmaisematta tällä kerralla. Beussimestaruudesta kisattaessa voiton vei Mari Kuremaa ja Avataran Brittany HK3, toiseksi tuli Pirkko Kallinen ja Bayjet Dodge HK3 ja kolmanneksi me eli Pikkujalon Bad Beat ja minä JK2. Tässä olikin kaikki tuloksen saaneet beussit. Onnittelut kilpakumppaneille.

Seuraaminen. Kuva Elisa Kämäräinen.

Ilmava hyppynouto. Kuva Elisa Kämäräinen.

Doyle hakukokeessa

En oikein enää tiedä, että pitäisikö tämän koiran kanssa itkeä vai nauraa. Ehkä nauraa, kun eihän tämä saa niin totista puuhaa olla 🙂

Doyle oli syksyllä hakukokeessa, jossa maastosta tuli kohtuulliset pisteet, mutta tulos kaatui tottiksen esteille. No nyt oli tottista hiottu tämän päiväistä Röykän hokukoetta varten. Se meni tosin hukkaan, koska tottikseen asti emme jaksaneet ”perseelleen” menneen maaston jälkeen.

Koiria oli kokeessa 9, joista Doylen suoritus oli viimeisenä. Aamulla koira oli vielä kohtalaisessa vireessä, mutta päivän edetessä vire alkoi hiipua. Kun vuoromme lopulta tuli noin 4 tunnin odottelun jälkeen, koirasta jo näki, että nyt ei enää huvita. Hakupistot olivat haluttomia ja niin eka maalimies jäi löytymättä etukulmasta. Seuraavan Doyle löysi, mutta lähti pois hetken haukuttuaan (teki saman ekan kerran viime tiistain harjoituksissa). Seuraavan Doyle ohitti muutaman metrin päästä jäljestäen (ihan uusi juttu) ja sitten teki riittävän ilmaisun jo kertaalleen löytyneellä maalimiehellä. Tuomarin mielestä koira olisi ehkä löytänytkin maalimiehen, jos olisi saanut etsiä rauhassa, mutta tuli pois kun ohjaaja kutsui – täysin epätyypillistä käytöstä Doylelta. Pisteitä tästä huikeasta suorituksesta kertyi 82, emmekä viitsineet jäädä näin kuumalla kelillä enää tottikseen ja esineruutuun.

Doylella on ollut ongelmia haukkumisen kanssa ja kurkkua on jo kertaalleen käyty näyttämässä lääkärilläkin. Siellä ei tosin näkynyt mitään, mutta ääni ei ole kestänyt haukkumista. Harjoituksissa kolmannella maalimiehillä kuuluu usein lähinnä pelkkää pihinää. Tiedä sitten syytä kurkun oireiluun, mutta kipeä kurkku voi lannistaa hakemista yleensäkin.

Tässä nyt mietitään, että jaksaako tämän koiran kanssa enää yrittää vai luovutetaanko. Kepo ehdotti jälkeä, mutta onhan tässä nuorempiakin koulutettavia koiria, joten ehkä keskitytään niihin. Harmittaa vain hukkaan mennyt työ, vaikka toisaalta eihän harrastuksen tarvitse aina kilpailemiseen tähdätä. Doylella on kuitenkin yleensä ollut hakuharjoituksissa hyvin hauskaa 🙂

Flaksi BH-kokeessa

Joo, älä vie keskeneräistä koiraa BH-kokeeseen 🙂

Olin varannut Flaksille koepaikan jo joskus talvella. Nyt parin viime viikon aikana tuli selväksi, että koira ei todellakaan ole valmis kokeeseen. Flaksi toimii paremmin minun ohjauksessani, mutta kun kieltäydyin sitä viemästä ja toisaalta Timon mielestä maksettu paikka pitää käyttää, niin Timo sitten vei koiran kokeeseen. Itse en uskaltanut mennä paikalle edes katsomaan.

Kokeessa Flaksi oli hyvin oma-aloitteinen ja kävi mm. kaksi kertaa kesken kokeen autolla. Ainoat liikkeet, joista tuli pisteitä oli liikkeestä maahan meno ja luoksetulo sekä paikallaolo. Flaksin kanssa ei juuri ole käyty kentällä harjoittelemassa ja siksikin kaikki ihmiset ja toiminta sai sen pään ihan sekaisin. Mm. henkilöryhmää ei ole harjoiteltu koskaan ja niin Flaksin mielestä henkilöt olivat ihania moikattavia ihmisiä. Onneksi Flaksin suoritus ei kuitenkaan häirinnyt paria, joka selvitti kokeen hyväksytysti. Vaikka Flaksi onkin osaamaton, niin se on kuitenkin hyväntuulinen ja kiltti sekä sosiaalinen. Varmaan tästä syystä tuomari antoi kokeen jatkua, vaikka oikeasti se olisi ehkä pitänyt keskeyttää.

Kokeessa oli myös kaksi muuta beussia eli Tomeran Duuri ja Etevä suorittivat molemmat käyttäytymiskokeen hyväksytysti. Onnea koirille ohjaajineen.

Ehkä sitten syksyllä käymme hauskuuttamassa yleisöä uudelleen ja ehkä ohjaan koiraa itse.

Beussimestikset

Nurmijärvellä järjestettiin tämänvuotiset beauceronien Pk-mestaruuskisat lajeina haku, jälki ja IPO. Koiria oli ihan mukavasti eli yhteensä eri lajeissa 14. Meiltä mukana oli Biitti Haku 2:ssa ja kasvateistani Haku 3:ssa Retu.

Biitin suoritus alkoi tottelevaisuusosiolla. Biitti on nyt useasta kisasta selvinnyt tästä ihan hyvin, mutta tällä kerralla kohtaloksi muodostuivat noutoliikkeet. Biitin tähän asti varmimmassa ja vietikkäämmässä osassa oli haparointia eli tasamaanoudossa kapulan pudotus, estenoudossa hyppy vain yhteen suuntaan ja kapulan pudotus, oma hapuilu kun heitin kapulan kolahtaen esteeseen, jne. eli näistä tuli puutteelliset. Lisäksi eteen menossa Biitti eteni muutaman metrin ja pysähtyi. Jotain muutakin häikkää oli ja lopputulos 69 pistettä eli yksi piste lisää, niin oltaisiin oltu vielä tuloksessa kiinni. Tällä kerralla en jaksanut enää lähteä maastoon maksullisiin harjoituksiin vaan keskeytin kisan tähän.

Retulla ja Elisalla meni ihan hyvin, ja maastosta tuli pisteitä 175 (esineistä vain kymmenen, joten henkilöetsintä meni tosi hyvin) ja tottelevaisuudesta 70. Tällä tuloksella Retu oli hakukisan kakkonen. Mestariksi selviytyi Tanja Jeffin kanssa (Grand Lutin Yeff). Onnittelut molemmille. Kaiken kaikkiaan neljästätoista mukana olleesta koirakosta 5 sai tuloksen.

Meillä oli mukana kentän laidalla tunnelmia aistimassa Hit ja Elisa haki kotoa iltapäivällä Falan tyttären Hertan ja pennulla oli tietysti hauskaa. Hertta osoittautui tosi ponnekkaaksi ja rohkeksi pennuksi vaikka ikää on vasta 9 viikkoa.

Vaikka meille ei menestystä tullutkaan, niin päivä oli rento ja mukava. Oli kiva nähdä näin paljon beusseja samalla kertaa kisaamassa.

Biitti seuraaminen henkilöryhmässä

Elisa ja Retu

Hertta ja Hit tutustuvat lähemmin kuvaajaan 🙂

Hakumestaruus Tanja ja Jeff, hopeaa Elisa ja Retu

Biitti ja Doyle hakukokeessa

Suomen Beauceron ry järjesti täällä Nummelassa tutusssa maastossa hakukokeen ja meiltä Biitti osallistui 2,5 vuoden täydellisen hakutauon jälkeen kokeeseen. Doylekin ilmoitettiin, koska nyt sillä oli jo mahdollisuus koulutuksen puolesta saada koulutustunnus.

Alokasluokka aloitti tottelevaisuudella ja Biitti teki taas tasaisen varmaa työtä. Muutama pieni virhe sattui sekä koiralle että ohjaajalle, mutta siitä huolimatta pisteitä kertyi 84. Doyle taas teki tasoonsa nähden todella huonon tottiksen. Virheitä tuli lähes joka liikkeessä mm. siitä, että koira ei suorittanut ensimmäisellä eikä parissa liikkeessä edes toisella käskyllä. Esim liikkeestä maahanmenossa ja luoksetulossa Doyle ei edes kolmella kutsulla tullut ja sen liikkeen se kyllä osaa aivan täydellisesti niin halutessaan. Henkilöryhmässä Doyle äkkäsi tutun ihmisen ja päätti sitten iloisesti käydä tervehtimässä jne. Sama omatoiminen vallattomuus jatkui kautta linjan ja Doylelle kertyi pisteitä vain 50.

Esineruudussa annoin Biitin työskennellä rauhassa, joka tarkoittaa, että pistot olivat kaikkea muuta kuin suoria. Biitti löysi kuitenkin vaadittavan yhden esineen, mutta pudotti sen tuodessaan jalkoihini. Siitä lähti pari pistettä eli yhteensä tuli 28. Doyle puolestaan nouti saman lapsen kengän kuin Biittikin, mutta oli kuulemma mm. tuijotellut kenkää ja heilutellut sille häntää :). Lisäksi Doyle oli luovuttanut sen ensin toimihenkilöille ohjaajan sijasta. Doylelle kaikkien vallattomuuksien jälkeen 26 pistettä.

Lopuksi mentiin maastoon henkilöitä etsimään. Kaikki maalimiehet oli laitettu samalle puolelle rataa tuulen alapuolelle ylärinteeseen. Laitoin Biitin ekalle pistolle juuri sille puolelle ja valitettavasti Biitti ohitti ekan maalimiehen etureunasta ja kaarsi pidemmälle toiselle maalimiehelle. Ilmaisu oli hyvä, mutta itse töpeksin näytöllä ja siitä syystä meni muutama piste. Toinen pisto oli tuulen puolelle ja siinäkin Biitti hieman oikaisi nurkasta. Kolmannella pistolla tuli sitten takanurkasta toinen maalimies. Tällä kerralla ohjaaja teki vielä pahemman virheen ja käveli koiraa vastaan keskilinjalla, vaikka näki rullan suussa. Ilmaisu ja näyttö olivat muuten ok, mutta ohjaajalta lähti taas pisteitä. Kaikkiaan saatiin kasaan ohjaajasta huolimatta 150 pistettä eli tuloksena tottis 84 ja maasto 179, yhteensä 262 ja HK1 kakkostuloksella.

Doylen maasto meni aika lailla samoin eli samat maalimiehet löytyivät kuin Biitilläkin. Doyle toimi henkilöhaussa hyvin, mutta valitettavasti ohjaaja loukkasi jalan toisella näytöllä. Doyle ilmaisi toisenkin maalimiehen hyvin, mutta kun ohjaajaa ei ruvennut kuulumaan kohtuullisessa ajassa, niin Doyle jätti maalimiehen. Oli kyllä palannut takaisin, mutta näyttöä ei enää hyväksytty. Pisteitä kertyi henkilöetsinnästä vain 102. Lopputuloksen kannalta sillä ei enää huonon tottiksen jälkeen ollut merkitystä. Ohjaaja oli kuitenkin hyvin tyytyväinen Doylen henkilöetsintään. Yhteensä Doylelle siis 178 pistettä

Beusseja oli kokeessa lisäksi Avataran Brittany, joka myös sai koularin hyvällä tuloksella 269 pistettä. Onnea Brittanyn omistajille 🙂

Tuomarin mukaan maasto oli vaativa ja lisäksi päivä oli hiostavan kuuma ja varsinkin aamupäivällä tuuleton, joten koirilla oli vaativat olosuhteet. Siitä huolimatta alokasluokan koirat Doylea lukuunottamatta saivat kaikki koulutustunnuksen, mutta avoimissa sai vain yksi koira neljästä.

Kun koe oli ohi, jouduimme lähtemään kepon kanssa lääkäriin polven takia. Onneksi mitään aivan kamalaa ei kuvissa näkynyt, mutta kyynärsauvojen kanssa tultiin kuitenkin kotiin sairauslomalappu kädessä. On tämä koiraurheilu rankka harrastus 🙂

Biitti: seuraaminen

Doyle: liikkeestä istuminen

Biitin kanssa jälkikokeessa

Käytiin tänään Biitin kanssa Ylöjärvellä jälki 2 kokeessa. Koulutustunnusta ei valitettavasti tullut.

Koe alkoi ihan lupaavasti tottelevaisuudella. Ohjasin tällä kerralla Biittiä myös tässä osiossa ja ihan kohtuullisesti se meni. Muutama piste meni omista tahattomista avuista. Täytyy ensi kerralla kiinnittää niihin erityistä huomiota. Apuja annoin kuulemma maahanmenossa joka kerralla eli tehostin komentoa käsimerkillä. Liikkeestä seisomisessa jouduin antamaan toisen komennon ja koira meni väärään asentoon – liike puutteellinen. Muuten liikkeet menivät suht’koht’ hyvin. Tuomari sanoi palauteessaan, että koira osaa liikkeet varsin hyvin ja kunhan ohjaajakin vähän pääsee jännityksestään, niin hyvin pärjätään.

Seuraaminen erittäin hyvä
Liikkeestä istuminen erinomainen
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo tyydyttävä (maahanmenossa käsiapu)
Liikkeestä seisominen puutteellinen (kaksi komentoa ja väärä asento)
Tasamaanouto hyvä
Hyppynouto erittäin hyvä
Estenouto hyvä
Eteen lähettäminen ja maahanmeno tyydyttävä
Paikallamakuu erittäin hyvä (käsiapu komennossa)
Pisteet yhteensä 80

Seuraavana oli vuorossa esineruutu, joka meni kummallisesti. Esineet löytyivät, mutta Biitin tyyli oli tosi outo. Yritin lähettää sen ensimmäiselle pistolle ja parin hetsauksen jälkeen Biitti lähti hölkytteleämään etulinjaa toiseen kulmaan. Huusin sitä jo pois, kun se otti suunnan ruutuun ja haki esineen. Tämän jälkeen vaihdoin hieman keskemmälle ja taas muutaman hetsauksen jälkeen Biitti yhtäkkiä saatuaan vainun tuulesta hölkkäsi ruutuun ja haki toisen esineen. Yleisö haukkoi henkiään ja tuomari lopulta rokotti vain 3 työskentelypistettä, koska hänen mukaansa koira kyllä tiesi mitä pitää tehdä ja toimi hajun saatuaan hyvin ja määrätietoisesti. Tuomari palautteessa totesi, että ehkä ensi kerralla kannattaa kävellä lähetyslinja koiran kanssa edestakaisin ennen lähetystä. Pisteitä 27.

Viimeisenä oli jälki. Jouduimme odottelemaan jäljelle pääsyä tovin, koska yksi jälki oli mennyt pilalle ja järjestäjän täytyi tehdä uusi. Aamupäivällä metsä oli kostea ja tuulta ei ollenkaan, mutta silloin kun me pääsimme jäljelle, oli jo alkanut tuulla. Meidän jälki oli pitkä laatikko, jossa aika alkuvaiheessa oli kaksi keppiä. Sitten oli pitkä suora, jolla ei ollenkaan keppejä, lyhyt suora päässä ja takaisin pitkää suoraa. Ryteikköjä ja ojan ylityksiä oli melkoisesti. Jana meni aika hyvin ja jäljestys alkoi hyvin. Lupaavan alun ja kahden löydetyn kepin jälkeen käveltiin pitkin ja poikin ja hirvenjälkiä yms. kunnes huomasin että olemme takaisin janalla. Tällä kerralla en ollut katsonut aikaa lähtiessä, ja luulin aikaa kuluneen jo paljon enemmän. Tosiasiassa olimme olleet metsässä vain hieman yli kymmenen minuuttia, joten olisin voinut hyvin lähteä janalta vielä uudelleen. No en lähtenyt, joten janalta pisteitä 33 ja kaksi löydettyä keppiä, eli yhteensä 73.

Yhteensä pisteitä siis 180 ja ei tulosta, mutta ehkä ohjaajalle taas hieman kokemusta 🙂

Vastaavana tuomarina toimi Reima Nuutinen.

Hyppynouto

Henkilöryhmä seuraamisessa