Nationale d’Elevage 2015

Tänä vuonna Nationale d’Elevage pidettiin Ranskassa Rhone-viinien sydänmailla kylässä nimeltä Saint-Pierre-de-Boeuf. Olimme etukäteen soutaneet ja huovanneet, että lähdemmekö vai emme, mutta sitten Marjo lupasi tulla hoitamaan koiriamme. Päätimme siis lähteä vielä kerran Hitin kanssa.

Keskiviikkona 20.5. illalla lähdimme matkaan Turusta tuttua reittiä kohti Tukholmaa ja sieltä edelleen Hannoverin kupeeseen hotelliin nimeltä Sporthotel Fuchsbachtal, jossa olemme yöpyneet ennenkin hyvien ulkoilutusmaastojen ja kelpo aamiaisen vuoksi. Ensimmäisen päivän ajomatka oli 1150 km.

Seuraavana päivänä oli edessä lähes yhtä pitkä ajomatka 1020 km, kun ajoimme suoraa määränpäähän. ”Hotellimme” oli hyvät arvostelut saanut B&B majapaikka Le Berthoir, jossa oli hinta-laatusuhde kohdillaan, joskaan se ei aivan ollut hotellitasoa. Hauskaa oli se, että paikassa oli meidän lisäksi NE:hen osallistuvia sveitsiläisiä. Illalla kaikki kokoonnuimme aperatiivillle ja yhteiselle päivälliselle ison pöydän ympärille.

Hotelimme Ranskassa

Lauantaina olimme hyvissä ajoin tapahtumapaikalla, joka oli oikein mukavaa puistoaluetta. Haimme aluksi Hitin paperit ja huomasimme, että sitä ei enää tänä vuonna mitata. Siirryimme siis pikkuhiljaa luonteen testuksen kehien vierelle, jossa testaus oli jo käynnissä. Aluksi Hit istui ihan rauhallisena meidän vieressämme, mutta pikkuhiljaa levottomuus kasvoi. Koiraa rauhoitaakseni siirryin etäämmälle Hitin kanssa seuraamaan paimennustaippareita. Hit olikin niistä kiinnostunut ja samalla näimme myös Sonjan ja Elionin taipparin, joka meni hienosti. Tästä siirryimmekin lounastauolle ja näimme lisää suomalaisia.

Alue oli hienoa puistoa. Avara ja mukava pitopaikka hienolle tapahtumalle.

Lounaan jälkeen yritimme uudelleen luonnekehään ja samalla näimme Hitin kasvattajan. Voi sitä riemua tälläkin kertaa. Luonnekehään ei ollut jonoa, ja Hitin suoritus oli melkein heti. Laukauksessa Hit otti takapakkia muutaman askeleen (4), puolustus meni kuitenkin heti perään yli odotusten (8), joten toimintakykyyyn laukaus ei vaikuttanut ja luoksepäästävyys puolustuksen jälkeen heti ei ollut parhaimmillaan, joten siitä 6. Eihän se hyvin mennyt, mutta sekä laukauksen että puolustuksen osalta tuli aika yllätys. Laukaukseen Hit ei ole aikaisemmin suhtautunut pelokkaasti (ei ukkoseen tai ilotulituksiin). Toisaalta se ei ole aikaisemmin puolustanut tosissaan, joten sekin oli meille yllätys. No tällä tuloksella Hitin jatko ratkesi, mutta menimme vielä huviksemme ulkomuodon arvosteluun. Se meni totutusti nappiin ja tulos EXC, joka on korkein mahdollinen tuolla luonteella. Hitin osalta Ranskan matkat ovat nyt tässä jos ei se joskus käyttötulosten perusteella pääse travaille-luokkaan.

Sunnuntaina, koska meillä ei enää ollut virallista ohjelmaa, ajelimme aamupäivällä Ranskan maaseudulla ja iltapäivällä pitkän lounaan jälkeen palasimme katsomaan suomalaiskoirien kilpailukehiä. Kaikki oli ranskalaisten tavan mukaan myöhässä. Ensimmäinen varsinainen ohjelmanumero oli ulkomaalaisten delegaatioiden esittely. Tämän jälkeen päästiin varsinaiseen ohjelmanumeroon, eli kauniimpien koirien vallintaan luokittain ja lopulta parhaan koiran valintaan. Suomalaiset menestyivät hienosti, sillä kaikki saivat COT 4. Iltapäivä kului pitkälle iltaan yhdssä muiden suomalaisten kanssa ja hauskaa oli kaikilla. Onnittelut ja kiitos seurasta.

Luonteen testaus (Frédéric Aubry)

Suomalaisporukkaa rennoissa tunnelmissa

Sunnuntain pitkä lounas kalaravintolassa sisälsi friteerattuja ”neulamuikkuja”, sammakonkoipia, simpukoita ja jälkiruoan

isoa kehää odotellessa

Hit kulutti aikaa suupainissa

”Nakkitäti” oli koirien mieleen

Maanantaiaamuna lähdimme kohden Itävaltaa halki Sveitsin. Määränpäänä oli Seefeld ja hotelli Central. Täällä olemme ajalleet pari päivää ja katselleet turistien tapaan nähtävyyksiä ja hienoja maisemia. Ilmat eivät ole olleet kovin suosiollisia ja lähinnä on ollut pilvistä, sateista ja kylmää.

Hotelli Centralin tervetuliainen Hitille

Taukopaikalla fiilistelyä

Maisemaa Fernpassilta

Advertisement

Toisenlainen joulu

Tänä vuonna päätimme pitää jouluviikon lomaa ja lähteä varmaan lumiseen talveen. Kohteeksi valitsimme Kuusamon Rukan, joka on riittävän pohjoisessa, jotta lunta varmasti riittää. Lähdimme koko porukalla eli siis kaikki koirat olivat mukana. Lunta Kuusamossa olikin mukavasti, mutta pakkanen kiristyi jo parin päivän oleskelun jälkeen sellaisiin lukemiin, että ulkona oleminen pidempiä aikoja oli meille haastavaa.

Tilanteen teki haastavaksi myös se, että Hitin juoksu alkoi viikkoa ennen matkalle lähtöä. Käytännössä urokset ja Hit oli lähes koko ajan erotettava toisistaan. No onneksi tämä sujui aika hyvin, koska mökkimme oli suuri. Sen sijaan ulkoilutus oli hankalaa kun koiria ei ulkona voinut missään pitää vapaana. Ajelimme useampana päivänä Kuusamoon koirapuistoon, joka oli suuri ja mukava puisto. Vain yhtenä päivänä siellä oli vieras nuori narttu omiemme lisäksi.

Olin hankkinut uudet sukset ja onneksi pääsin niitäkin pakkasesta huolimatta kokeilemaan. Hyvin luostivat. Sisällä mökissä oli ihanan lämmintä, takka veti hyvin ja paikallisista ravintoloista sai hyvää ruokaa. Loppuajan lähinnä luimme kirjoja ja lepäilimme. Lähtöpäivänä mittari näytti -28 astetta.

Oli vaiheeksi kiva viettää joulua, jossa ei itse tarvinnut stressata jouluruokien ja siivoomisien kanssa, vaikka kivaahan se joulun valmistelukin toisaalta on. Ehkä ensi vuonna sama homma uudelleen 🙂

Sininen hetki auringonlaskun aikaan

Takkatulen lämmössä

Tykkylunta Rukan huipulla

Biitti ja Hit Kuusamon koirapuistossa

Hit nauttii lumesta

Joulutunnelmaa

”Zooekspo 2014” kansainvälinen näyttely, Riika, Latvia

On nämä viikonlopun näyttelyt ulkomaille rankkoja pikareissuja. Lauantaina aikaisin ylös, jotta saa kodin kuntoon ja porukan valmiiksi, sitten lauttamatka ja ajoa monta sataa kilometriä ja sunnuntaina toisin päin ja aamuyöllä kotiin. Väsyttävää on varsinkin kun on todella harmaata ja ajo tapahtuu hernerokkasumussa. Onneksi kotiin tuliaisina tuli toiselle koiralle ROP-titteli ja toinen oli vaan nätti 🙂

Siis lauantaina suuntasimme aamulautalla kohden Tallinnaa ja siitä edelleen Riikaan. Mukaan koirista pääsivät nuoremmat eli Hit ja Flaksi. Hitille tämä oli sen ensimmäinen Baltian maihin kohdistunut näyttelymatka. Tallinnassa kävimme eläinlääkärillä ottamassa koirille ekinokokkoosit ja apteekissa ostamassa halpoja lääkkeitä. Sitten olikin kiire jatkaa matkaa, että ehti järkevään aikaan perille.

Riikassa olimme varanneet huoneen hotellista Maritim Park Hotel, jossa olemme olleet ennenkin sen loistavan sijainnin takia, joka on Uzvaras-puiston vieressä, mutta kuitenkin alle parin kilometrin päässä keskustasta. Hotelli on ehkä aavistuksen nuhruinen, mutta se ei koirien kanssa haittaa. Hintapolitiikka on koirien kanssa hieman haastava, koska koirista menee 20,- euroa/vrk/koira. Kuitenkin suuren puiston läheisyys on niin hyvä etu, että olemme valmiit maksamaan koirista hieman totuttua enemmän. Illalla kävimme vielä hotellin ravintolassa syömässä ja sitten olikin levon aika.

Aamulla ei ollut kiire minnekään kun kehämme näyttelyssä oli vasta kahden pintaan iltapäivällä. Ulkoilutimme koiria puistossa pariinkin otteeseen, nautimme aamupalan ja kaikessa rauhassa suunnistimme kohden näyttelyn pitopaikkaa Ķīpsalas Izstāžu centraa. Koiranäyttely oli valtavan kokoisessa hallissa, joka oli muuten hyvä tila tarkoitukseen, mutta kehät olivat valitettavan pienet.

Olimme paikalla jo pari tuntia ennen kehän alkua ja koskaan missään näyttelyssä ei ole käynyt yhtä paljon ihmisiä kyselemäässä, kuvaamassa ja silittelemässä koiria. Hit ja Flaksi esiintyivät oikein edukseen ja tuntuivat nauttivan osakseen tulleesta huomiosta. Odottelun lomassa kuljin myyntikojuja ja käteen tarttui Hitille vaateanpunainen ”timanttipanta” neljällä eurolla, kumilelu ja Biitille vitamiineja.

Kun kehän aika lähestyi, paikalle ilmestyivät kanssakilpailijamme Miia kohden koiran eli Sucikan Helenen ja – Flashin kanssa ja Eeva ja Keijo Tomeran Fenakiitin ja – Jalokiven. Siinähän me sitten olimmekin kun Pikkujalon Flush oli jäänyt pois yhteensattumien ja koiran lääkityksen takia.

Tomeran Jalokivi oli ensimmäisenä pentuluokassa ja sai KP:n. Olipa reipas ja rohkea koiran alku 🙂 Sitten kehään pääsivät urokset ja Flaksi ei oikein ollut parhaimmillaan. Eri tuli kuitenkin, mutta voiton vei Susikan Flash ja aivan oikeutetusti. Flaksi ei todellakaan huonommalle hävinnyt.

Sitten olikin narttujen avoimen luokan vuoro ja Hitin osuus meni ihan kohtalaisesti. Vähän se liikkeessä pyrki haistelemaan maata, mutta seisoi ihan nätisti. Tuloksen oli PN 1 ja toiseksi tuli S. Helene ja kolmanneksi T. Fenakiitti.

Sitten vielä loppuhuipennuksena S. Flashin kanssa rodun parhaan valintaan ja Hit voitti sen tällä kerralla. Valitettavasti emme uskaltaneet jäädä ryhmäkehään tiukan aikataulun takia ja niinpä pokaali jäi saamatta (jaettiin tässä näyttelyssä vasta ryhmäkehän jälkeen). Tuomarina toimi Gabriela Ridarcikova Slovakiasta. Onnea kanssakilpilijoille. Huonosti ei mennyt kellään kun kaikki koirat olivat tuomarin mielestä ERIn arvoisia.

Näyttelystä lähdimme ajamaan kohden Tallinnaa, ja sakea sumu häiritsi ajamista. Meillä oli Tallinnassa hyvää aikaa ja kävimme Rocca Al Mare kauppakeskuksessa syömässä, tankkaamassa halpaa diseliä tankin täyteen ja sitten koirien kanssa puistossa ulkoilua, ja niin olikin aika siirtyä kohden satamaa. Pääsimme aamuyöstä kotiin ja kiitokset Tiinalle Biitin ja Doylen hyvästä hoidosta.

Arvostelut:

Pikkujalon Flat Call ”Flaksi” AVO ERI
Good size, strong bones, good head, good topline, deep chest, could be wider. A little straight angulated in front, good behind. Moves well

Hit du Jardin d’Elisee ”Hit” AVO ERI1 SA PN1 ROP SERT CACIB
Good type, nice head, good topline, well formed ??????, good forechest, well angulated, moves well

Lomailua mökillä Hankasalmella

Tällä kerralla olemme lomalla Hankasalmella. Mökki on pieni, mutta muuten aivan oivallinen koirien kanssa lomailuun. Tänne johtaa puolentoista kilometrin oma pieni tie, eikä naapureita ole lähellä. Mukavan näköistä metsää on ympärillä ja kohtuullinen ranta.

Meillä ei tällä lomalla ollut alunperinkään tarkoitus tehdä mitään erityistä edes koirien kanssa, vaan pelkästään olla ja nauttia lomasta. Koska ilmat ovat olleet hirvittävän kuumat, ei mitään ei ole edes pystynyt tekemään. Mökki on pieni ja näillä ilmoilla valtavan kuuma, mutta sisällä onkin käyty vain lähinnä nukkumassa. Muuten päivät on sujuneet uiden, nukkuen, lukien kirjoja ja grillaten. Ei mitään paineita, pelkästään nautiskelua lomasta.

Eilen jouduimme Doylen kanssa tutustumaan paikalliseen eläinlääkäriin kun sillä alkoi kaula märkiä. Hotspot oli tullut uimisesta. Vaikea koiria on pitää pois vedestä näillä helteillä. Hit on oppinut uimaan kunnolla ja se on koiristamme ainoa, joka nauttii omatoimisesta uimisesta eli tekee lenkkejä itsekseen rauhallisesti uiden. Muiden kanssa täytyy olla vedessä mukana eli heitellä damia tms.

Helteiden lisäksi on ollut useampi ukkonen, mutta nekään eivät ole tuoneet helpotusta kuumuuteen. Huomenna palaamme kotiin.

Flaksi edellä ja Hit perässä. Kovia uimareita molemmat.

Rentoa meininkiä

Doylen hotspot

Koko poppoo möksän portailla

NE-Matkalla osa 3 9.-12.5.

Perjantaina alkoi lomamme loppuosa kun käänsimme aamulla auton nokan kohti pohjoista ja hurautimme noin 1000 km ajoittain reippaassa rankkasateessa Tanskan Roskildeen. Ajoimme tällä kerralla mantereen ja Iso-Beltin sillan kautta. Kilometrejä tuli hieman toistasataa lisää, mutta toisaalta säästimme lauttamaksun ja siltamaksun erotuksen. Sekä rahallisesti että ajallisesti molemmat vaihtoehdot ovat suunnilleen yhtä hyviä – olettaen että kummallakaan reitillä ei ole ruuhkaa. Tällä kertaa tosin ruuhkaa oli ainakin meidän reitillämme, heti Fynin puolella meni puolisen tuntia ylimääräistä kun tietyön lisäksi joltakulta oli hajonnut venetraileri tielle.

Tanskassa meillä oli etukäteen vaikeuksia saada hotellihuonetta kun Köpenhaminassa oli samana viikonloppuna Euroviisut, mutta onnistuimme kuitenkin lopulta saamaan ihan kohtuuhintaisen, joskin hieman nuhruisen huoneen Hotel Prindsenistä. Hotellissa oli majoitteneena paljon näyttelyporukkaa.

Lauantaiaamuna oli lähdettävä heti aamupalan jälkeen näyttelypaikalle, koska meitä ennen oli vain kolme koiraa. Itse näyttelypaikka ja kaikki järjestelyt olivat luultavasti parhaat, joissa olen koskaan ollut. Vaikka edellisenä yönä oli satanut aika rankasti, ei näyttelyalueen ruoho ollut vielä yhtään savista ja käytävät olivat asfalttia tai soraa. Lähes kaikkialla oli näyttelytelttoja ja niitä varten olikin hyvin suunnitellut alueet ja kehät.

Beusseja oli vain kolme eli Hit ja kaksi norjalaisen kasvattajan (luullakseni) omaa kasvattia. Hitin osalta ei mennyt ihan putkeen eli Hit peruutti heti tuomarin edessä ja siitä tuomari ei tykännyt. Lausunnossa moitittiin lyhyttä alaleukaa, liian kapeaa rintaa ja tällä kerralla jaloissa oli vikana kyynärvarren pituus. Tuomari ei vaivautunut katsomaan ollenkaan liikettä, joten se jäi arvostelematta. Tulosena EH ja luokkavoitto ainoana luokassaan.

Hit du Jardin d’Elisee NUO EH1 Tuomari Ilona Onstenk-Schenk Hollanti

”23 months, medium size, very good feminine head, dark eyes, complete teeth, prefer a little more under jaw, good bone and feet, should have more fore chest for the age, in front sufficient in back well angulated, upperarm could be longer, good coat, should have more confidence.”

Näyttelytuloksen selvittyä jouduimme vielä hetken odottelemaan eläinlääkärin tuloa paikalle, jotta saimme ekinokokkoosilääkityksen. Jos nyt jotain moitittavaa keksii, niin missään ei etukäteen sanottu, että eurot kelpaavat yhtä hyvin kuin kruunut (jopa hyvällä kurssilla) ja nostimme automaatista kruunuja turhaan.

Kun lääkityskin oli hoidettu, lähdimme ajelemaan kohden Ruotsia. Meillä oli lyhyt parin sadan kilometrin ajomatka Ljungbyhyn ja siellä Hotel Terrazaan, joka oli keskustassa torin laidalla aivan puiston kupeessa. Koska aikaa oli, ajelimme nytkin poikkeusreittiä, eli Helsingöriin ja sieltä lautalla Helsingborgiin. Lautta on hieman kalliimpi kuin silta, mutta ajomatka huomattavasti lyhyempi.

Sunnuntaina ajoimme Ruotsin läpi Tukholmaan ja iltalautalla Helsinkiin maanantaiksi. Kotona odottivat hyvin hoidetut koirat ja koti, kiitos Päivi ja Mika.

Kaikkialla oli näyttelytelttoja

Vähän Hit jännitti tuomaria

Eläinlääkärin vastaanotto

Taukopaikalla jossain Etelä-Ruotsissa

NE-matkalla osa 2 5.-8.5.

Kaksi vuotta sitten samaisella NE-matkalla olimme yhden yön Luxenburgin Viandenissa ja tykästyimme paikkaan kovasti. Päätimme tällä matkalla mennä samaan paikkaan ja olla pari vuorokautta, jotta ehdimme perehtyä maahan ja Viandeniin vähän paremmin. Vianden on pieni kaupunki Itä-Luxenburgissa ja maisemaa hallitsevat pienet ja ahtaat, mutta idylliset kadut ja kaupungin yläpuolella oleva linna. Hotellimme oli tällä kerralla Auberge du Chateau, joka oli paitsi ihan hyvä hotelli, niin siitä pääsi helposti kaupunkia kieräville valleille ulkoiluttamaan koiraa. Muutenhan koiranulkoilutus on Viandenissa melko vaikeaa.

Maanantain käytimme ensin ajelemalla pohjoisen pikkuteitä. Pohjoisosa on melko mäkistä aluetta, mutta kaikkialla on todella siistiä ja kaunista. Iltapäivällä kävimme Viandenin linnassa, joka on kokonaan restauroitu tai rakennettu uudestaan.

Lampaita tiellä Pohjois-Luxenburgissa, mutta mitä rotua?

Viandenin linna

Näkymä linnasta kaupunkiin

Tiistaina lähdimme hyvissä ajoin kohden Moselin aluetta, koska vaikka siirtymämatka oli lyhyt, ajelimme pieniä idyllisiä teitä ja nautimme maisemista. Hotellimme oli Zellissä vanha linna, Schloss Zell, jossa ovat yöpyneet aikojen saatossa sellaisetkin merkkihenkilöt kuin keisarit Maximilian (vuonna 1521) ja Friedrich Wilhelm IV (vuonna 1847). Taas kerran, kun koiran kanssa on matkalla, merkittävään rooliin nousi ulkoilutusalueet, ja niitä täällä riittää. Koko Moselin varsi on täynnä joen rantaa meneviä pyöräily- ja kävelyteitä, joissa ulkoilu on nautinnollista sekä koiralle että isännille. Sen lisäksi voi aina nousta ylös viinitarhoille, joita riittää vielä enemmän.

Hotellimme Schloss Zell

Zellin katukuvaa

Keskiviikkona ihastelimme Moselin rantoja ja ajoimme Koblenziin, jossa Mosel ja Rein yhtyvät, ja jatkoimme etelään Reinin vartta Bingeniin asti. Matkan varrella oli lukuisia linnoja, joista parissa kävimme sisällä ja osaa ihastelimme ulkopuolelta.

Torstain pyhitimme tutustumiseen Eltzin linnaan, joka on lähes täydellisesti nykypäiviin säilynyt keskiaikainen linna. Sisään pääsi vain opastetulla kierroksella ja linnasta on edelleen osia perheen käytössä.

Eltzin linna

Hit on ollut teho-opetuksessa ja olemme ottaneet sitä mukaan joka paikkaan mm. viinitupiin ja ravintoloihin. Eihän tämä koira aivan toivoton ole vaan sen kanssa voi kyllä liikkua missä vaan ja ottaa tosiaan ravintolaan yms. Tämä matka on ollut sille tosi hyvää harjoitusta.

Hit viinillä

Viinintaimia myynnissä turisteille

Melko edullisia viinejä 🙂

Huomenna matka jatkuu kohden Tanskaa.

NE-matkalla osa 1 30.4.-4.5.14

Vapunaatona aloitimme matkan kohden National d’Elevagea Turusta lautalla Tukholmaan mukanamme Hit. Tukholmassa aamulla vallitsi oikea vappusää kun mittari näytti nollaa ja taivaalta satoi räntää. Emme antaneet ilman häiritä, koska tarkoituksena oli ajaa reilut 1100 kilometria etelään ja sää selkenikin melko nopeasti.

Ajelimme melko rivakasti Ruotsin läpi Tanskaan ja edelleen lautalla Saksaan. Aikataulutkin osuivat niin että lautalle pääsimme ajamaan suoraan eikä tullut mitään ylimääräisiä odotteluja. Liikenne oli muutenkin hiljaista joka paikassa vappupäivän ansiosta eikä Saksan moottoriteilläkään ollut mitään ruuhkia.

Hotelliksemme olimme valinneet saman Sporthotel Fuchsbachtal Barsinghausenissa, missä yövyimme edelliselläkin matkalla. Hotellissa on mahtavan monipuolinen aamupala ja hyvät koiranulkoilutusmaastot kun ympärillä laaja metsäalue.

Hit osallistuu kartan katseluun Barsinghausenin maastoissa

Perjantaina aamulla jatkoimme matkaa kohden NE:n pitopaikkaa Noeux-les-Mines:iä Pohjois-Ranskassa. Ajomatkaa oli vain reilut 600 kilometriä, joten meillä oli aikaa kierrellä Mersun varaosaliikkeiden kautta ja käytiin hakemassa myös katsastuskonttorilta ympäristömerkki autoon.

Illaksi saavuimme perille ja kävimme katsastamassa NE:n pitopaikan ja jatkoimme läheiseen Gosnay:hin Best Western la Metairie -hotelliin, joka osoittautui oivaksi valinnaksi. Rakennusryppäässä oli kaksi eri hotellia ja kolme ravintolaa, jotka kaikki olivat erinomaisia ja lisäksi hotellilla on oma suuri puisto, jossa on hyvä ulkoiluttaa koiria. Illalla näimmekin jo monta beussia ulkoilemassa puistossa.

Hotelli Best Western la Metairien puistoa

Osa puistosta on muotopuutarhaa

Lauantaina lähdimme hyvissä ajoin jalostustarkastuspaikalle, ja itse paikka oli paras, jossa olemme käyneet. Upea suuri puistoalue, jossa eri toiminnot olivat erillään, mutteivät kuitenkaan kovin kaukana toisistaan. Ilmakin oli suosiollinen eli mukava pilvipoutasää. Heti portilla törmäsimme suomalaisiin. Suomalaisia oli paikalla kaikkiaan laskujemme mukaan yksitoista ihmistä ja kolme koiraa. Koirista vain yksi oli suomalaisen kasvattajan kasvattama. Meitä ihmetytti suuresti, että suomalaisia ei ollut enempää varsinkin nyt, kun suorituspaikka oli lähimpänä mitä se yleensäkään voi olla ja paitsi autolla myös erittäin kätevästi saavutettavissa myös lentäen joko Brysseliin tai Pariisiin.

Lauantaiaamuna luonteentestauspaikalla oli hiljaista

Ensin menimme taas mittauksiin ja Hit ylitti korkeudessa alarajan reilusti ollen 61,5 cm. Mittausten jälkeen kävelimme luonteen testauspaikalla ja istuskelimme katselemassa suorituksia ja annoimme Hitin totutella menoon. Paikalle saapui myös Jopo joukkoineen. Jopon testaus meni hyvin: 9-9-9. Meidänkin vuoromme tuli tuota pikaa ja eihän se kovin hyvin mennyt, mutta ehkä odotetusti. Laukauksesta Hit selvisi mielestäni hyvin eli ei oikeastaan reagoinut mitenkään. Uhkassa Hit haukkui ja löi vähän leikiksi ja pysyi paikallaan lähes loppuun asti. Kuitenkin, kun uhka tuli ihan parin metrin etäisyydelle, tuli ratkaisevat pari askelta pakitusta. Eihän Hit uhkasta heti toipunut, vaan luoksepäästävyysessäkin oli pakitusta, joten tulos oli 6-6-6. Muut tulivat ansaitusti, mutta paukkua vähän ihmettelimme, koska koira ei osoittanut pelkoa. Lopputuloksen kannalta sillä ei tietenkään ollut merkitystä ja tulos siis TB. Hetken päästä myös Stella (Black Carambas Real Rockstar) tuli vuoroon ja kyllä oli vakuuttavaa esitys. Seka Jopo että Stella saivat luonteesta EXC:n.

Hit mittauksessa

Pitäisikö tässä nyt tehdä jotain?

Odotellessamme luonteen testausta paikalle tuli myös Hitin kasvattaja ja Hitin onnella ei ollut mitään rajoja. Hyvin se muistaa kasvattajansa ja mukava nähdä, että koirasta on pentulaatikossa pidetty hyvää huolta, koska muutenhan tapaaminen ei olisi noin iloinen.

Hit kasvattajan kanssa

Luonteen testauksesta kävimme välillä lounalla ja sitten olikin ulkomuodon vuoro. Siitä Hit sai täyden rivin EXC:ia eikä tuomari keksinyt koirassa mitään moitittavaa. Erityiskehuja sai liike, jota tuomari kehui todella hyväksi. Lopputulos oli EXC; tuomarin mukaan tuolla luonteen testauksen tuloksella ei voi oikein antaa EXC+:aa. Olimme ulkomuodon arviointiin tosi tyytyväisiä, koska Suomessa Hit on saanut moitetta jalkojen ja selän suhteesta ja korvien koosta. Nyt on jo kaksi rodun erikoistuomaria (Alain Thevenon ja Heléne Moreau de Vincens) pitänyt koiraa lähes täydellisenä ulkomuodoltaan.

Hit sai lopputulokseksi:
Korkeus 61,5, pituus 69,5 ja rinnanympärys 77 (Soulier)
Luonne 6-6-6 (Mme Armatol)
Morphologia EXC (Moreau de Vincens)
Cotation 1 Confirmé

Ulkomuodon arvostelua odotellessa oli kiva leikkiä kaverin kanssa

Stella sai ulkomuosta EXC+ ja jäimme vielä katsomaan yhteisammunnan, josta Stella selvisi hienosti. Lopputulos Cotation 4 Recommandé. Onnittelut kasvattajalle ja omistajalle.

Jopon tulos oli ulkomuodosta EXC ja siis Cotation 3 Excellent, joka on hieno tulos sekin. Onnea.

Sunnuntaina Menimme paikalle suhteellisen myöhään kun ei meillä enää ollut muuta kuin katseltavaa. Istuimme katsomassa Ring 3 suorituksia ja niiden lopettua tapasimme vielä Hitin kasvattajan. Alunperin meillä oli tarkoitus jäädä niin pitkään kun on tarpeen, mutta koska Hit ei päässyt kilpailukehään, lähdimme jo ennen kehiä kohden matkamme seuraavaa etappia Luxemburgia.

NE:sta tapahtumana jäi taas mahdottoman hyvä mieli. Upeita koiria, rentoa oleilua ja kaikki ihmiset hyväntuulisia ja auttavaisia. Hitin suorituksesta (luonne) voi keksiä selityksiä, koira on nuori ja lauman nuorin, kasvanut aika lailla metsässä jne., mutta todellisuudessa sellainen beussi, jota itse ihailen eli rohkea, toimintakykyinen ja hyvähermoinen ei tarvitse harjoittelua elämään. Samassa tilanteessa on olleet kaikki 3 aikaisempaakin koiraamme ja ne ovat selviytyneet luonteen testauksesta ihan kunnialla. Aika lailla joutuu nyt pohtimaan jatkoa.

Kaverit odottivat omaa vuoroaan kiltisti frisbigolfmaalilla

Jonotusta ulkomuodon arvosteluun

Tallinnan viikonloppumatka Hitin kanssa

Teimme viikonloppumatkan Tallinnaan pääaiheena Tallinna Winner 2014 -näyttely. Lähdimme jo perjantai-iltana, vaikka kehä oli vasta sunnuntaina. Hotellimme oli tällä kerralla Kreutzwald ja se oli ihan Ok, vaikka ei herättänyt mitään suuria tunteita puoleen tai toiseen. Koiramaksu oli 10,-/vrk ja koska tällä kerralla Hitistä lähti runsaasti karvaa, maksoimme ylimääräisen maksun ihan mielellämme. Hotelliin sisäänkirjautuessa joutui allekirjoittamaan lapun, jossa hyväksyi säännöt koiran oleiluun. Ei ole ikinä vastaavaa joutunut kirjoittamaan ja on aika monissa hotelleissa koiran kanssa oltu ja paljon hienommissakin viiden tähden hotelleissa.

Lauantai oli varattu kaikenlaisten ostosten tekemiseen ja siinähän se päivä kuluikin. Olimme varanneet yhteen apteekkiin ison määrän koiran lääkkeitä, mm. ulko-ja sisäloishäätöä varten ja vitamiineja. Apteekki oli ulkoloishäätölääkkeet kuitenkin tilannut erehdyksessä pikkukoirien kokoon, joten jouduimme kiertämään eri apteekkeja saadaksemme tarvittavan määrän kasaan. Osassa lääkkeitä hinnat ovat lähes puoleen hintaan Suomen hinnoista ja osassa taas alennus ei ole kovin suuri, mutta kuitenkin halvempi kuin Suomessa. Ostimme mm. 5 kuukauden annoksen 4 isolle koiralle Advantix’ia, jonka kauppanimi Suomessa on Bayvantic. Hintaero on kyllä huomattava.

Kun tämä show oli ohi, menimme Hitin kanssa ottamaan ekinokokkoosilääkityksen Tiina Toometi klinikalta ja sen hinnaksi tuli lääkkeineen 11,90. Ei paha hinta ja palvelu on kyseisessä paikassa aivan ensiluokkaista.

Tämän jälkeen Mersu sai vielä varaosia ja ranskalainen kasvattajaystävämme Hulluilta päiviltä tuliaisia. Vielä lopuksi ulkoilutimme Hitin rannan suuressa puistossa ja Hitillä riitti ihmettelemistä. Oli pyörailijää, rullalautailijoita, rullaluistelijoita ja sauvakävelijöitä puhumattakaan toisia koiria ja ihmisiä.

Sunnuntaina heräsimme hyvissä ajoin ja Hitin puistolenkin jälkeen suuntasimme Hulluilta päiviltä ostamaan kotiin ruoat. Sen jälkeen menimme näyttelypaikalle Saku-suurhallille. Beusseja oli ilmoitettu vain kaksi ja myös toinen oli narttu. Tuomari tykkäsi kovasti Hitistä, vaikka tällä kerralla se esiintyi huonosti ja sen karva on kamalassa kunnossa. Toinen beussi esiintyi kauniisti ja menestyi ansaitusti Hittiä paremmin. Hitti sai kuitenkin ERIn ja SA:n ja VARACACIB.

Hit du Jardin d’Elisee NUO ERI 1 SA PN2 VARACACIB /Tuomari Ricky Lochs-Romans NL
”Lovely feminine outline, lovely length of body. Temperament very typical for age. Showing lovely head. Forehead & skull 1:1. Eyes typical in front, normal angulations, correct HK. Nice coat & colour. Moving easy witht typical J-tail”.

Puistossa kävelyllä

Nationale d’Elevage 2013 Gien

Tänä vuonna meiltä osallistui NE:hen vain Hit, joka oli ilmoitettu myös viralliseen paimennustaipumustestiin (Certificat d’Aptitudes Naturelles au Troupeau, eli CANT).

Matkaan lähdimme keskiviikkoiltana Turusta lautalla ja kahden aika pitkän ajopäivän jälkeen olimme perjantai-iltana perillä. Matka sujui vauhdikkaasti, ruuhkia ei juurikaan ollut lukuunottamatta puolen tunnin viivästystä tietyön takia heti Puttgardenin lauttarannan jälkeen. Ensimmäisen yön yövyimme Hannoverin liepeillä Barsinghausenissa Sporthotel Fuchsbachtalissa, jossa oli mainio huone, erinomainen aamiainen ja aivan loistavat koiranulkoilutusmaastot. Perillä majoitumme Sully-sur-Loiren kaupunkiin 23km päähän Gienistä Hotel Burgevin:iin, jossa on myös erinomainen huone ja hyvät ulkoilutusmaastot. Matkanteko sujui Hitiltä nukkuen ja ainoa ongelma oli taluttimessa tarpeiden teko, koska sitä Hitin ei ole tarvinnut koskaan tehdä. No sujuihan sekin lopulta. Myös monissa asioissa, kuten suuret autot ja vieraat ihmiset, riitti ihmeteltävää. Ilma on matkalla ollut koko ajan melko kylmä ja sateinen. Eilen huippu oli Luxembourgissa, jossa lämpöä oli iltapäivällä vain 4,5 astetta.

Aamulla lähdimme hyvissä ajoin hotellilta Gieniin. Hitillä oli merkittynä heti aamulla toisena koirana CANT, mutta kun saavuimme paikalle, oli yllätykseksemme eka ryhmä paimenia jo testissä (varmaankin ensimmäinen kerta kun näimme jonkun asian alkavan NE:ssä jo ennen ilmoitettua aikaa). No ei hätää, ilmoitettu järjestys on ranskalaiseen tapaan vain ohjeellinen, ja pääsimme toiseen ryhmään. Ensin oli vuorossa tottelevaisuuden ja sosiaalisuuden tarkistus. Siinä tehtiin muutama liike, eli pujoteltiin toisten koirien ympäri, käveltiin hihnassa ja vapaana, oli luoksetulo vaapana, sirun tarkistus ja viimeisenä testaaja Pillard vielä jokaisen koiran edessä kävi koputtelemassa sauvalla kovaa alustaa vasten. Näintä kaikista Hit selvisi ilman vaikeuksia. Muutamaa muuta koiraa sen sijaan jahdattiin hyvän aikaa, koska heidän mielestään lammasaitauksen ympäri juokseminen oli huomattavasti hauskempaa kuin omistajan kuunteleminen.

Paimennuskehä oli aika pieni ja siinä oli 7 lammasta. Itse ei saanut puuttua paljon koiran paimennukseen vaan se laskettiin irti ja katsottiin mitä tapahtui. Hit säntäsi lampaiden perään ja ajoi niitä melko vauhdikkaasti. Muuten testi sujui todella hyvin, mutta kuulolaite oli Hitiltä pois päältä. CANT tuli suoritettua arvosanalla APTE (taipumusta on), mutta huomatuksena oli, että tottelevaisuutta tulee parantaa ja vauhtia hieman hiljentää. Kaikista osa-alueista, sekä sosiaalisuudesta että paimennuksesta arvosana oli paras mahdollinen, Très Bon (erittäin hyvä).

CANTin jälkeen menimme jalostustarkastukseen, jossa alle vuotiailta tarkastetaan vain ulkomuoto (ei mittauksia tai luonteen testausta). Ulkomuodosta tuli muutamassa kohdassa huomautusta eli värimerkit nousivat takajaloissa liian ylös ja luustoakin olisi saanut olla enemmän. Tuloksena Prometteur (lupaava) ja ei pääsyä kilpailuluokaan. Meidän osalta homma oli siis tässä.

Lähdimme lounastauolla Gienin keskustaan Loire-joen rannalle syömään maittavan lounaan ja palattuamme suorituspaikalle tapasimme Hitin kasvattajan Mme Bouletin. Hit tunnisti heti kasvattajansa ja riemulla ei meinannut olla mitään rajaa. Oli mukava nähdä, miten ilahtunut Hit oli kasvattajan näkemisestä. Loppuiltapäivästä kävimme katsomassa muutaman suomalaiskoiran luonteen testauksen ja sen jälkeen lähdimme hotellille lämmittelemään. Koko päivä on ollut erittäin kylmä (asteita aamulla n. 5 ja iltapäivällä vähän päälle 10) ja sen lisäksi välillä satoi kaatamalla.

Kaikista käymistämme NE:itä tämä on ollut ainakin ilman puolesta surkein, mutta ehkä myös suorituspaikan. Kenttä on iso ajettu heinäpelto, joka aika pian muuttui savipelloksi. Sateinen kylmä ilma ei ollut omiaa kohottamaan tunnelmaa. Tuntui, että koiriakin oli paljon vähemmän kuin normaalisti kun kukaan ei varsinaisesti halunnut hengailla ylimääräistä paikalla.

Hit paimennustaipumuskokeessa

Hit ulkomuodon arvioinnissa

Iloinen jälleennäkeminen

Chateau Sully-sur-Loire

Flaksin kanssa Riiassa

Tuli viikonloppuna tehtyä Flaksin kanssa ”turha” näyttelyreissu Riikaan. Muuten pieni loma oli paikallaan keskellä synkintä syksyä:)

Lähdimme jo perjantai-iltana lautalla Tallinnaan ja olimme siellä yön. Aamulla kävimme paikallisella eläinlääkäriasemalla hoitomassa ekinokokkoosi-madotuksen kuntoon ja jatkoimme Riikaan.

Riiassa olimme ensimmäistä kertaa hotellissa nimeltä Maritim Park Hotel, joka on sopivasti ison puiston vierellä. Hotelli oli hyvää keskitasoa, ilmainen parkkeeraus ja melko hyvä aamiainen sisältyivät hintaan, mutta koirasta meni 20,- euron lisämaksu. Huikan nuhjuinen hotelli oli verrattuna tavallisesti käyttämäämme keskustan hotelliin, mutta olimme silti tyytyväisiä.

Sunnuntaina suuntasimme ajoissa näyttelypaikalle, joka oli Olimpiskaja hallessa. Hallissa oli erityisen mukavaa keinonurmikko, joka on pehmeä, mutta pitävä jalkojen alla.

Beauceroneja oli ilmoitettu vain kaksi, eli Flaksi ja toinen uros valioluokassa. Toinen uros oli pois, joten Flaksilla oli periaatteessa hyvät mahdollisuudet pärjätä, vaan tuomari päätti toisin. Flaksi sain vain EH:n ja se siitä näyttelystä. Arvostelu oli valitettavasti kyrillisillä aakkosilla ja tunnistamattomalla kielellä, joten epäselväksi jäi, mistä tuomari ei Flaksissa pitänyt. Tuomarina oli Jaroslav Matyas Slovakiasta.

Kiitokset kotona koiria hoitaneelle Terolle 🙂

Maritim-hotellin edessä on hulppea puisto ulkoiluttaa koiria

Skonto-hallissa on keinonurmi, jolla koiraa on mukava esittää