Archive for the ‘Ei aihetta’ Category

Hitin ensimmäinen erikoisjälkikoe

29.8.2017

Olen jo viime vuodesta suunnitellut Hitille erikoisjälkikoetta ja kun nyt saimme paikan, uskaltauduin kokeeseen. Erikoisjälki on erittäin herkkä ja vaikea laji. Tiesin jo etukäteen, että Hitille saattaa tulla vaikeuksia koetilanteen takia eli lähtöpaikalla on autoja, muita ihmisiä, melua ja hälyä ja tie saattaa kulkea lähellä. Mehän olemme koko ajan harjoitelleet ilman mitään häiriötä kahdestaan lähinnä omalla pellolla ja muutaman kerran vieraalla pellolla, mutta sielläkin ilman sanottavaa häiriötä. Tässä kokeessa nämä kaikki häiriöt toteutuivat. Jäljet lähtivät aivan parkissa olevien autojen luota. Muuten olosuhteet kokeeseen olivat mainiot. Ilma oli täysin tyyni ja alusta helppo, koska se oli polveen asti ulottuvaa heinää ja apilaa. Meidän kannalta alusta tosin oli vaikea, koska emme ole ikinä harjoitelleet läheskään niin pitkässä heinässä.

Kokeen kulku lyhykäisyydessään meni seuraavasti: Koira lähti paalulta aika mukavasti, mutta lyhyen jäljestyksen jälkeen parkkipaikalta alkoi kuulua autojen ovien pauketta ja joku autossa oleva koira alkoi haukkua. Hit alkoi kuunnella ääniä ja palasi minun luokseni, mutta jatkoi kuitenkin itsenäisesti takaisin jäljelle. Tässä vaiheessa liina sotkeutui pitkään heinään ja eteneminen pysähtyi siihen. Kiskaisin liinan irti heinästä, jolloin koiralle tuli voimakas väärä pakoite. Hit kuitenkin jatkoi jäljestämistä, joskin hieman epävarmasti. Jonkun matkaa edettyämme parkkipaikalta kuului lisää ääniä ja Hit palasi uudelleen luokseni, jolloin annoin sille uuden jälki- käskyn. Hit palasi jäljestämään, mutta harmittavasti liina jäi uudelleen kiinni heinään ja kulku pysähtyi kuin seinään. Tässä vaiheessa kysyin tuomarilta, että saanko mennä irrottamaan liinan, johon hän ei vastannut yhtään mitään. Seisoin pattitilanteessa tietämättä, mitä minun tulee tehdä. Lopulta aikani seisoskeltuani kiskaisin voimalla liinan irti heinästä, jolloin koiralle tuli voimakas pakote. Koska koira ei tietenkään ymmärtänyt, että tässä tilanteessa sen tulisi jatkaa, se väisti ja poistui jäljeltä yli liinan mitan ja se oli siinä. Ensimmäinen esine olisi ollut noin 10 metrin päässä eli pääsimme melkein sen 250 askelta ensimmäistä suoraa.

Tästä kokeesta opin, että on harjoiteltava runsaasti lisää häiriön alaista jäljestystä. Ongelmathan alunperin alkoivat juuri siitä, että Hit seilasi edestakaisin. Sen sijaan tuomarin työskentelyä en ymmärrä ollenkaan. Miksi hän ei vastannut minulle kun kysyin lupaa liinan selvittämiseen varsinkin kun hän näki, että koira ei pääse etenemään, jos liinaa ei irrota heinästä. Koska olen lajissa aloittelija, luulin, että tuomaria ei sitten vissiin saa puhutella, enkä toistanut kysymystä. Harjoittelussa olen erityisesti yrittänyt saada koiran ratkomaan itsenäisesti ongelmat ja varonut ohjaamasta liinalla kuin ehkä joskus kulmissa, jos koira on ollut huolimaton. Se ei voinut tässä tilanteessa mitenkään ymmärtää, miksi se sai pakotteita ja sen päätös lähteä pois koko jäljeltä oli aivan ymmmärrettävä. Pisteitä saimme 3.

Parin viikon päästä meillä on leiri ja toivon sieltä erityisesti saavani apua häiriö-ongelmaan.

Hit tuskin näkyi pitkän heinän keskeltä

Mainokset

Hitille kansainväliset muotovalionarvot

16.2.2017

Hit sai viime vuonna muotovalionarvoihin tarvittavat cacibit kerättyä, ja muotovalionarvoon tarvittava käyttötulos (HWT) oli jo aikaisemmin saatu, joten syksyllä haimme valionarvoja. Viikolla saimme mukavaa postia Belgiasta kun molemmat valionarvot vahvistettiin. Hit on nyt sekä kansainvälinen muotovalio C.I.B että kansainvälinen näyttelyvalio C.I.E. Kiitos kasvattajalle Mme Stephanie Boulet kauniista koirasta.

Kansainvälinen muotovalio Champion International de Beauté


Kansainvälinen näyttelyvalio Champion International d’Exposition

Flaksilla ”tyttöseuraa”

30.1.2017

Flaksilla kävi ”flaksi”, kun ihana harlekiinityttö Bea tuli kyläilemään. Tapaaminen oli onnistunut ja maaliskuun lopulla on odotettavissa pentuja Taabernakkelin kenneliin. Bea on mukava, avoin ja hyvähermoinen narttu ja hyvä osuma Flaksille.
Tulevan pentueen sukutaulu löytyy täältä.

Pentueen vanhemmat

Viime vuoden sattumat

1.1.2017

Lähes vuosi on kulunut edellisestä päivityksestä. Monta kertaa on pitänyt kirjoitella, mutta aikeeksi on jäänyt. Jos nyt kuitenkin lyötäisiin vuosi 2016 kasaan.

Koirien terveys on ollut aika hyvä. Biitillä oli heti alkuvuodesta ihon kutinaa, joka hoitui kortisonikuurilla eikä kutina ole uusiutunut. Flaksilla oli alkuvuodesta niskakipua, eikä sekään ole uusiutunut. Flaksin selkäkuvat olivat kaikilta osin priimaa, joka on hyvä tulos kuusivuotiaalta koiralta.

Hitin lonkat kuvattiin uudelleen ja samalla kuvattiin selän spondyloosi. Lonkat lausuttiin kennelliitossa B/B ja selkä on täysin terve. Hit on muutenkin ollut erittäin terve koira. Jalostuskäyttöä ajatellen on turhauttavaa, että koira on terve ja ainakin minun silmääni todella kaunis, mutta jonka luonne ei aivan riitä jalostuskoiralle. Hieman lisää olisi tarvittu rohkeutta ja saalisviettiä, mutta toisaalta Hit on ollut helpoin kotikoira ikinä.

Doylella ei ole ollut eläinlääkärikäyntejä koko vuonna.

Harrastuspuolella Hit on ollut ainoa harjoitellut koira ja sen kanssa kävin paimentamassa säännöllisesti koko vuoden. Tavoitteena oli saada tulos ykkösluokasta, mutta haaveeksi jäi. Radat kyllä pääosin ajettiin läpi, mutta tehtävien suoritus ei onnistunut tuomarin haluamalla tavalla. Tästä johtuen tuli niin paljon pistemenetyksiä, että suoritetut radat eivät riittäneet tulokseen. Toisena lajina sivussa harjoiteltiin erikoisjälkeä. Syksyllä Hit oli ilmoitettu yhdistyksen omaan erikoisjälkikokeeseen, mutta harmittavasti koe jouduttiin lumen takia perumaan. Hit sai kuitenkin hyväksytyn tuloksen käyttäytymiskokeesta toukokuussa ja tuloksena koulutustunnus BH.

Hit käyttäytymiskokeessa toukokuussa -16.

Hit käyttäytymiskokeessa toukokuussa -16.

Lokakuussa Hit myös osallistui uudelleen luonnetestiin. Pisteitä saatiin kasaan huimat 60 eli tulosta ei hyväksytty. Tuomari näki jossain osa-alueissa eroja edelliseen yritykseen eli nyt Hit sai korkeimmat pisteet terävyydestä ja puolustushalusta (+3) ja samoin hermorakenteesta tuli normaali +1, mutta koiran kovuus valitettavasti tämän tuomarin mielestä oli pehmeä -2 kun edellinen tuomari piti koiraa vain hieman pehmeänä +1. Näin ei pisteitä saatu riittävästi kasaan. Luonnetestiä ei saa enää uusia, joten käytännössä se merkitsee, että Hit ei voi valioitua muotovalioksi paimennuksesta, jossa tarvitaan paimennustuloksen lisäksi hyväksytty luonnetestitulos. Sinänsä ironista, että alunperin luonnetestitulos haluttiin lisättäväksi paukkuarkuuden toteamiseksi ja sen Hit selvitti ihan kunnialla molemmilla kerroilla. Se ei ole paukkuarka. Nyt on siis palattava takaisin palveluskoiralajeihin jos Hitin haluaa saada Suomen muotovalioksi. SERTit Hitillä on kasassa jo useammasta maasta edellyttäen, että se olisi Suomen muotovalio.

Kesällä Hitin kanssa tehtiin yhdistetty loma- ja näyttelyreissu Eurooppaan ja tuloksena saatiin Hitille neljäs CACIB. Tätä kirjoittaessa Hitille on haettu kansainvälistä muotovalionarvoa C.I.B ja näyttelyvalionarvoa C.I.E, mutta vahvistukset Belgiasta eivät ole vielä tulleet.

Tuleva vuonna Hitin kanssa jatketaan paimennusta, mutta ei enää niin totisesti kuin viime vuonna. Päälajiksi otetaan paimennuksen sijaan erikoisjälki. Flaksin kanssa ajettelin kokeilla vielä paimennusta, koska se nuorena osoitti hyvää paimennustaipumusta, mutta silloin sen hallinta oli minulle liian haastavaa. Jospa ikä olisi rauhoittanut koiraa. Timo suunnitteli Flaksin kanssa myös vesipelastusta. Toivotaan, että pääsisivät johonkin ryhmään. Biitti ja Doyle viettävät leppoisia eläkepäiviä.

Flaksi vesipelastusharjoituksessa

Flaksi vesipelastusharjoituksessa


Kasvattien osalta ei ole juuri uutta kerrottavaa. Ensimmäisestä B-pentueesta lopetettiin kesällä Butte terveysongelmien takia, mutta muut minun tietojeni mukaan elävät. Toisessakaan pentueessa ei minun tietojen mukaan ole tapahtunut muutoksia. Toivotan kasvateille vielä terveitä ja onnellisia vuosia.

Viime vuonna olin Suomen Beauceron- yhdistyksen sihteeri. Olen nyt useamman vuoden ollut yhdistyksessä erilaisissa rooleissa (jäsensihteeri, rahastonhoitoja) ja kun vielä Timokin on ollut mukana aktiivisesti, on se vienyt meidän molempien aikaa monelta muualta asialta. Päätin jo kesällä, että minun osaltani tämä riittää ja annan mielelläni tilaa uusille innokkaille tekijöille rotumme ja yhdistyksen hyväksi.

Lopuksi toivotan hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta kaikille ystäville ja tutuille. Hymyillään kun tavataan.

Rotumestikset Lapualla

24.8.2015

Tämän vuoden rotumestikset pidettiin viiden rodun rotuotteluna Lapualla. Meidän teki mieli mennä haistelemaan tunnelmia paikalle ja koska sinne asti ei viitsi ajaa turhanpäiten, vedimme taas esiin naftaliinista Doylen ja Biitin. Kummankin kanssa teimme heinä-elokuussa kevyesti pieniä harjoituksia ja palautimme mieliin maastoa ja tottista. Doylen osalta tottis oli iso kysymysmerkki, koska harjoituksissa se teki hypyt hyvin kankeasti. Maastossa sekin toimi hyvin. Biitillä sen sijaan riitti hyvin virtaa ja sille valittu laji etsintäkoe oli etukäteen ajatellen hyvinkin mahdollinen tulokseen. Biitillä oli kaksi uuttakin opeteltavaa; tarkkuusetsintä ja pudotetun esineen nouto.

Perjantaina iltapäivällä pakkasimme koirat autoon ja suuntasimme kohden Lapuaa. Minulle koko Länsi-Suomi on aika vierasta seutua, enkä muista ikinä käyneeni esim. Lapualla. Oli siis kiva ajalla sinne ja matkan varrella katsella siistejä hoidettuja pihoja, alavia peltoja ja vauraan näköistä maaseutua. Hotelliksi valitsimme Apartmentos Simpsiönkullas, joka sijaitsi jonkinlaisen hiihtokeskuskuksen kupeessa. Koirien ulkoilutusmaastot olivat hotellin ympäristössä erinomaiset ja hotelli muutenkin uusi, siisti ja viihtyisä.

Lauantaina aamulla suunnistimme ravi- ja koiraurheilukeskukseen, joka oli tapahtuman hermokeskus. Ensimmäisenä päivänä oli lajeista vuorossa haku ja FH-jälki. Hakukoiria oli kolmosluokassa valtava määrä (rotumestaruuksien lisäksi ratkottiin myös piirimestaruus) ja ne lähtivät ensin maastoon. Ykkös- ja kakkosluokka jäivät tottelevaisuuteen. Doylen tottis meni aika lailla täydellisen pieleen. Hypyissä se ei lähtenyt paikaltaan olleenkaan eikä myöskään eteenmenossa. Tuomari olisi halutessaan voinut keskeyttää suorituksen, mutta antoi meidän kuitenkin jatkaa loppuun. Pisteitä tuli huimat 44. Päätimme heti, että maastoon ei enää lähdetä kiusaamaan koiraa eikä tuomaria (tuomarilla maastossa etukäteen 18 koiraa, joista ylivoimaisesti suurin osa oli kolmosluokkalaisia).

Kaikenkaikkiaan ensimmäisen päivän järjestelyt hieman ontuivat juuri hakukokeen suuren kolmosluokan takia. Aamulla oli kisakeskuksessa muutaman koiran tottis ja sitten moneen tuntiin ei tapahtunut mitään ennenkuin koirat tulivat maastosta. Koska päivällä oli tyhjää aikaa, me lähdimme maakuntamatkailulle ja ajelimme ilman sen suurenpaa päämäärää Lappajärvelle. Siellä söimme ja kävimme katsomassa paikallisia nähtävyyksiä. Ilman kiirettä palasimme takaisin ja silloin olivat sopivasti alkamassa kolmosluokan hakukoirien tottikset. Beusseja oli kolmosluokassa kolme ja ne jakoivat mestaruussijoitukset. Voiton ja rotumestaruuden vei Avataran Brittany hienolla ykköstuloksella, joka oli upea saavutus arvokilpailussa ja haastavalla kelillä. Onnittelut Mari ja Tero hienosta koirasta ja onnistuneesta koulutuksesta.

Sunnuntaina oli lajeista vuorossa etsintäkoe ja jälki. Biitti osallistui etsintäkokeeseen ja se alkoi maastolla. Ensimmäisenä oli vuorossa jälki, joka alokasluokassa etukäteen ajatellen olisi pitänyt olla Biitille helppo. Biitti lähti janalle reippaasti, mutta otti takajäljen. Tuomari komensi takaisin janalle ja siitä Biitti tuli epävarmaksi ja lähti huonosti ja sen lisäksi kiersi puun niin että liina jäi jumiin. Tästä selvittiin, mutta koira jäljesti melko korkella nenällä ja haahuillen, jonka seurauksena neljästä kepistä löytyi vain kaksi. Maasto oli hyvin mättäistä, ja kasvusto korkeaa, joten itse keppejä ei voinut nähdä. Pisteitä yhteensä vain 36 (maks.60).

Seuraavana oli vuorossa tarkkuusetsintä, jossa Biitti toimi hyvin ja määrätietoisesti. Esine oli kevyesti peitetty hylsy ja Biitti löysi sen noin 5 sekunnissa. Esine putosi ilmaisussa kerran, josta seurasi yhden pisteen alennus eli tulos oli 19 pistettä.

Tästä jatkettiin hakuun. Ensimmäisestä etukulmasta löytyi heti yksi maalimies ja sen ilmaisusta tuli täydet pisteet. Sitten jatkettiin ilman löytöjä. Koira työskenteli, joskin hieman haluttomasti. Toista maalimiestä emme nostaneet määräajassa. Se olisi ollut takalinjalla vasemmalla puolella noin parissakymmenessä metrissä. Koira merkkaasi sen noin puolessa välissä, mutten en silloin antanut sen mennä, koska olin lähettämässä sitä oikealle. Tosi paha moka minulta. Toista kertaa se ei enää saanut hajua ja loppumetrellä se oli jo tosi väsynyt. Lisäksi pistotin sitä itsepintaisesti oikealle, tuulettomalle puolelle, koska kuvittelin maalimiehen olevan siellä. Pisteitä 36.

Haun jälkeen meillä ei enää ollut mahdollisuutta tulokseen, mutta menin vielä pudotetun esineen etsintään. Siinä Biitti ei enää jaksanut innostua eikä lähtenyt noutamaan esinettä. Keskeytin kilpailun, koska en halunnut rasittaa vanhaa koiraa enää turhantakia enempää. Olin kuitenkin tyytyväinen varsinkin hakuun, jossa koira työskenteli aika hyvin eikä sortunut valeilmaisuihin. Keli oli tosi raskas ja esim. jälkikoirista vain yksi koira sai tuloksen. Etsintäkoe on todella mielenkiintoinen ja vaativa laji ja vähän helpommalla kelillä Biitillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet tulokseen. Koska etsintäkoiria oli vain kolme, suoritukset seurasivat toisiaan ripeään tahtiin ja esim. haun jälkeinen pudotetun etsintä oli helteen takia ihan liian pian, jotta Biitti olisi ehtinyt palautua.

Toinen kilpailupäivä oli paljon lyhyempi ja pääsimme hyvissä ajoin palkintojen jaon jälkeen kotimatkalle. Rotumestaruuksien osalta ylivoimaisina kilpailivat briardit ja beussit, joista edellä mainittu rotu voitti mestaruuden kahdella pisteellä. Kauas taakse jäivät valkoiset paimenet, mudit ja bouvierit. Kiva viikonloppu ja muuten kivat ilmat paitsi että suorittajille hyvin vaativat (kuuma, kuiva ja lähes täysin tuuleton). Beusseja olisi toivonut olevan paikalla enemmän, koska nyt oli vain 7 kilpailevaa beussia. Kiitos hyvistä järjestelyistä Lapuan Koiraharrastajat ry:lle ja mukavasta seurasta varsinkin beussi-ihmisille 🙂

Viimein lomalla

31.7.2015

Tämän kesän lomamatka suuntautui Kuusamoon, Rukalta noin 20 kilometriä pohjoiseen. Löysimme uudehkon lomamökin nimeltään Karhulinna, joka osoittautui oivaksi valinnaksi. Mökin koko parin hehtaarin ”pihapiiri” on aidattu poroaidalla, hyvin varusteltu mökki ja rantasauna ovat kelohonkaisia uusia rakennuksia, alue metsäpohjaa, valtavat terassialueet, pari laituria ja vene ja naapureita ei lähimainkaan. Todella hyvä valinta koiraihmisille.

Olemme nyt olleet täällä reilun viikon ja loma lähestyy loppua. Ilmat eivät ole suosineet ja vesi on todella kylmää. Uutterasti olemme kuitenkin lämmittäneet rantasaunaa ja sieltä pulahtaneet uimaan. Koiria ei ole uitettu ollenkaan, mutta vapaaehtoisesti ovat muutaman kerran käyneet omatoimisesti pulikoimassa. Sateessa on pitänyt sen verran taukoa, että kahta päivää lukuunottamatta olemme joka päivä tehneet pieniä harjoituksia kaikille. Kaikkien kanssa on tehty tottista ja esineruutua, Biitti ja Doyle ovat harjoitelleet lisäksi kaikkia etsintäkokeen osioita. Doyle söi ensimmäisellä kerralla tarkkuusetsintäruudun pienen esineen 🙂 Sen jälkeen en ole uskaltanut panna sille ihan pieniä esineitä. Poroja on paljon alueen ulkopuolella ja ne ovat sotkeneet mm. vanhenemaan jätetyt jäljet. Sekin oli hyvä harjoitus, koska Biitti ei välittänyt porojen tuoreista jäljistä juuri ollenkaan, mutta Doylea ne häiritsivät vähän enemmän. Mökkialueen ulkopuolella porot häiritsevät muitakin harjoituksia, koska ne ovat useimmiten ihan liki eli näköetäisyydellä.

Ainoa huono puoli täällä on huonot nettiyhteydet, mutta onko se nyt oikeastaan lomalla niin paha juttu 🙂

Karhulinna

Karhulinna

Doylen pudotetun esineen nouto

Doylen pudotetun esineen nouto

Hitin seuraaminen

Hitin seuraaminen

Flaksin nouto

Flaksin nouto

Biitti

Biitti

koko poppoo

koko poppoo

järvimaisema

järvimaisema

karhupatsas

karhupatsas toimii samalla myös merkkipaaluna

rantasauna

rantasauna

Uusi vuosi – uudet kujeet

31.12.2013

Menneenä vuonna merkittävimpiä tapahtumia koirien kanssa oli Ranskan matkamme sekä tietysti Biitin valioituminen.

Hakuharjoituksia jatkoimme viikoittain ja tästä suuri kiitos harjoituskavereille.

Somerolla Woollandiassa kävin lammaspaimennuksessa varsinkin kesäaikana Biitin kanssa.

Tulevana vuonna on tarkoitus jatkaa paimennusta varsinkin Hitin kanssa, jatkaa hakuryhmän kanssa keväämmällä, käydä taas NE:ssä Ranskassa, osallistua muutamaan näyttelyyn ja käydä ehkä PK-kokeissakin. Mitään kovin suuria suunnitelmia ei tulevalle vuodelle ole. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Minkäänlaisia kasvatussuunnitelmia ei ole tulevalle vuodelle.

Doyle – oman tiensä kulkija
Doyle kävi kuluneena vuonna luultavasti sekä elämänsä viimeisessä kokeessa että näyttelyssä. Näyttelyssä Tallinnassa Doyle kyykytti meitä oikein olan takaa ja kokeestakaan Doyle ei innostunut, joten nyt on usko tulokseen niin hiipunut, että sitä ei enää jaksa edes yrittää. Virallisesti Doyle siirtyi oloneuvokseksi ja kodinvartijaksi.

Biitti – meidän ilo ja valo
Biitin tassut saatiin kuntoon keväällä ja näin voitiin taas ottaa osaa harrastuksiin. Heti alkukesästä lähdettiin paimennusharjoituksiin ja metsäjäljelle. Tuloksena saatiin elokuussa JK 2- tulos ja sen seurauksena Biitti sai odottamassa olleet muotovalion arvot Suomesta, Virosta ja Latviasta. Myös paimennuksen esikoe suoritettiin arvosanalla erittäin hyvä ja tuloksena koulutustunnus PAIM -E. Paimennuskoetulos oli minulle tärkeä, koska se mittaa yhtälailla paimenen kuin koiran taitoja. Lampaat osaavat olla aika arvaamatonta porukkaa ja jos vaikka koira niiden kanssa selviäisikin, täytyy sen kuitenkin toimia kuten paimen parhaaksi katsoo komentaa eli olla tuikasti hallinnassa. Koira on paimennuskokeessa ”vain” paimenen apulainen.

Biitti on jo saavuttanut paljon enemmän, kuin mitä sille on koko elämänajan tavoitteeksi asetettu, mutta jos terveyttä riittää, ensi kesänä yritetään vielä paimennus ykköstä.

Flaksi – iloinen velikulta
Flaksi suoritti maaliskuussa luonnetestin hyvällä tuloksella omaan iloiseen tyyliinsä suupielet hymyssä. Syksyllä selvitimme käyttäytymiskokeen ja sen enempää Flaksilta ei tällä kaudella odotettukaan. Ensi kaudella saadaan toivottavasti noudot kohdilleen ja sen myötä voitaisiin osallistua hakukokeeseen. Sen lisäksi ajattelin lisätä peltojälkiharjoittelua Flaksin kanssa. Saattaa olla, että johonkin näyttelyynkin osallistutaan.

Hit – paimentyttö
Hit kävi kanssamme keväällä NE:ssä Ranskassa ja suoritti siellä virallisen paimennustaipumuskokeen (CANT) hyväksytysti. Kävimme muutaman kerran myös paimennusharjoituksissa ja Hitillä olikin kova kiinnostus lampaille, mutta kuulo ja yhteistyö paimenen kanssa aivan hakusessa. Niinpä kävimme kesäkuussa viimeisen kerran lampailla ja jäimme odottamaan koiran aikuistumista. Kerran herätetty paimennustaipumus ei mihinkään katoa vaikka taukoa olisi pidempäänkin. Paimennusharjoitukset tottelemattoman koiran kanssa ovat rahan haaskausta.

Joulukuussa puolen vuoden tauon jälkeen kokeilimme uudelleen paimennusta ja nyt Hit teki jo yhteistyötä. Tulevalla kaudella paimennusta jatketaan taas viikoittain ja jos kaikki menee hyvin, voi loppukesästä ehkä yrittää paimennuksen esikoetta.

Hakuharjoituksia Hitin kanssa tehtiin koko kesä ja näin on tarkoitus jatkaa tulevalla kaudella. Tavoitteena on PK-puolelta käyttäytymiskoe.
Hitin kanssa käydään myös näyttelyissä sekä koti- että ulkomailla.

Näin se on vuosi pulkassa ja uutta pukkaa. Kiitos jälleen kerran kasvattien omistajille, yhteistyökumppaneille, paimennuskavereille ja -opettajille, yhteistyökasvattajille, ystäville ja varsinkin hakuryhmään osallistuneille kuluneesta vuodesta. Erityiskiitokset teille, jotka olette matkojemme aikana hoitaneet kotiin jääneitä koiria Päivi, Eeva, Tiina, Mika ja Tero

Hyvää ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2014!

NE Gien päivä 2

26.5.2013

Tänään meillä kaikilla suomalaisilla oli ”vapaapäivä” eli kukaan ei päässyt kilpailuluokkiin.

Me otimme rennosti ja menimme paikalle vasta lähellä keskipäivää. Ihan ensimmäisenä hoidimme paikallisen eläinlääkärin kanssa ekinokokkoosilääkityksen ja sen jälkeen lähinnä hengailimme muiden suomalaisten eli Slyanin porukan kanssa.

Ilma oli tänään huomattavasti eilistä suosiollisempi ja ihmisiä tuntui olevan ihan eri tavalla kuin edellisenä päivänä. Tapasimme myös muutaman kerran Hitin kasvattajan ja on todella harmillista, että meidän yhteinen kieli koostuu vain muutamista sanoista. Onneksi paikalla on aina joku tulkiksi suostuva 🙂

Kiitos seurasta Slyanit. Vaikka ilma ei tällä kerralla suosinut, oli tunnelma varsinkin tänään entisellään.

Hotellimme Sully-sur-Loiressa

Hotellimme Sully-sur-Loiressa

Suomalaisdelegaatio NE:ssä

Suomalaisdelegaatio NE:ssä

Nationale d’Elevage 2013 Gien

25.5.2013

Tänä vuonna meiltä osallistui NE:hen vain Hit, joka oli ilmoitettu myös viralliseen paimennustaipumustestiin (Certificat d’Aptitudes Naturelles au Troupeau, eli CANT).

Matkaan lähdimme keskiviikkoiltana Turusta lautalla ja kahden aika pitkän ajopäivän jälkeen olimme perjantai-iltana perillä. Matka sujui vauhdikkaasti, ruuhkia ei juurikaan ollut lukuunottamatta puolen tunnin viivästystä tietyön takia heti Puttgardenin lauttarannan jälkeen. Ensimmäisen yön yövyimme Hannoverin liepeillä Barsinghausenissa Sporthotel Fuchsbachtalissa, jossa oli mainio huone, erinomainen aamiainen ja aivan loistavat koiranulkoilutusmaastot. Perillä majoitumme Sully-sur-Loiren kaupunkiin 23km päähän Gienistä Hotel Burgevin:iin, jossa on myös erinomainen huone ja hyvät ulkoilutusmaastot. Matkanteko sujui Hitiltä nukkuen ja ainoa ongelma oli taluttimessa tarpeiden teko, koska sitä Hitin ei ole tarvinnut koskaan tehdä. No sujuihan sekin lopulta. Myös monissa asioissa, kuten suuret autot ja vieraat ihmiset, riitti ihmeteltävää. Ilma on matkalla ollut koko ajan melko kylmä ja sateinen. Eilen huippu oli Luxembourgissa, jossa lämpöä oli iltapäivällä vain 4,5 astetta.

Aamulla lähdimme hyvissä ajoin hotellilta Gieniin. Hitillä oli merkittynä heti aamulla toisena koirana CANT, mutta kun saavuimme paikalle, oli yllätykseksemme eka ryhmä paimenia jo testissä (varmaankin ensimmäinen kerta kun näimme jonkun asian alkavan NE:ssä jo ennen ilmoitettua aikaa). No ei hätää, ilmoitettu järjestys on ranskalaiseen tapaan vain ohjeellinen, ja pääsimme toiseen ryhmään. Ensin oli vuorossa tottelevaisuuden ja sosiaalisuuden tarkistus. Siinä tehtiin muutama liike, eli pujoteltiin toisten koirien ympäri, käveltiin hihnassa ja vapaana, oli luoksetulo vaapana, sirun tarkistus ja viimeisenä testaaja Pillard vielä jokaisen koiran edessä kävi koputtelemassa sauvalla kovaa alustaa vasten. Näintä kaikista Hit selvisi ilman vaikeuksia. Muutamaa muuta koiraa sen sijaan jahdattiin hyvän aikaa, koska heidän mielestään lammasaitauksen ympäri juokseminen oli huomattavasti hauskempaa kuin omistajan kuunteleminen.

Paimennuskehä oli aika pieni ja siinä oli 7 lammasta. Itse ei saanut puuttua paljon koiran paimennukseen vaan se laskettiin irti ja katsottiin mitä tapahtui. Hit säntäsi lampaiden perään ja ajoi niitä melko vauhdikkaasti. Muuten testi sujui todella hyvin, mutta kuulolaite oli Hitiltä pois päältä. CANT tuli suoritettua arvosanalla APTE (taipumusta on), mutta huomatuksena oli, että tottelevaisuutta tulee parantaa ja vauhtia hieman hiljentää. Kaikista osa-alueista, sekä sosiaalisuudesta että paimennuksesta arvosana oli paras mahdollinen, Très Bon (erittäin hyvä).

CANTin jälkeen menimme jalostustarkastukseen, jossa alle vuotiailta tarkastetaan vain ulkomuoto (ei mittauksia tai luonteen testausta). Ulkomuodosta tuli muutamassa kohdassa huomautusta eli värimerkit nousivat takajaloissa liian ylös ja luustoakin olisi saanut olla enemmän. Tuloksena Prometteur (lupaava) ja ei pääsyä kilpailuluokaan. Meidän osalta homma oli siis tässä.

Lähdimme lounastauolla Gienin keskustaan Loire-joen rannalle syömään maittavan lounaan ja palattuamme suorituspaikalle tapasimme Hitin kasvattajan Mme Bouletin. Hit tunnisti heti kasvattajansa ja riemulla ei meinannut olla mitään rajaa. Oli mukava nähdä, miten ilahtunut Hit oli kasvattajan näkemisestä. Loppuiltapäivästä kävimme katsomassa muutaman suomalaiskoiran luonteen testauksen ja sen jälkeen lähdimme hotellille lämmittelemään. Koko päivä on ollut erittäin kylmä (asteita aamulla n. 5 ja iltapäivällä vähän päälle 10) ja sen lisäksi välillä satoi kaatamalla.

Kaikista käymistämme NE:itä tämä on ollut ainakin ilman puolesta surkein, mutta ehkä myös suorituspaikan. Kenttä on iso ajettu heinäpelto, joka aika pian muuttui savipelloksi. Sateinen kylmä ilma ei ollut omiaa kohottamaan tunnelmaa. Tuntui, että koiriakin oli paljon vähemmän kuin normaalisti kun kukaan ei varsinaisesti halunnut hengailla ylimääräistä paikalla.

Hit paimennustaipumuskokeessa

Hit paimennustaipumuskokeessa

Hit ulkomuodon arvioinnissa

Hit ulkomuodon arvioinnissa

Iloinen jälleennäkeminen

Iloinen jälleennäkeminen

Chateau Sully-sur-Loire

Chateau Sully-sur-Loire

Menneen vuoden saldo, tulevan vuoden suunnitelmat

1.1.2013

Katselin vuoden takaisia suunnitelmia ja paljon on jäänyt suunnitelluista tekemättä. Tavoitteita on kuitenkin oltava, joten katsaus menneeseen ja katse kohti uusia haasteita 🙂

Kasvatit

Ehdottomasti vuoden ikävimmät tapahtumat osuivat kasvatteihin kun Yoda ja Messi jouduttiin lopettamaan. Olen hyvin surullinen sekä tietysti koirien, mutta myös niiden perheiden puolesta.

Muuten kasvattien osalta on eletty normaalisti. Mainittavampana tänäkin vuonna Retu, joka on menestynyt hyvin ulkomailla näyttelyissä ja saavutti Tanskan, Ruotsin ja Pohjoismaiden muotovalioarvon, sekä vahvistusta vailla olevat kansainväliset muoto- ja näyttelyvalioarvot. Erkkarissa Retu oli PU2 ja rotumestiksissä tuli toiseksi henkilöhaussa. Ei hassummin. Onnea Retu ja Elisa.

Omat koirat

Kevät kului surullisissa merkeissä kun Joycen elämästä jouduttiin tekemään lopullinen päätös. Joyce kuitenkin eli pitkän ja hyvän elämän.

Huhtikuussa kävimme Biitin ja Flaksin kanssa Tallinnassa KV näyttelyssä ja molemmat koirat saivat Cacibit. Biitin osalta tämä tarkoitti kansainvälisen muotovalion arvon saavuttamista.

Toukokuussa Falan piti osallistua MH-kuvaukseen, mutta sillä alkoi juoksu. Niinpä Flaksi osallistui sen sijaan ja olimme oikein tyytyväisiä tulokseen.

Toukokuussa kävimme Ranskassa Flaksin ja Falan kanssa jalostustarkastuksessa ja Flaksi saavutti arvon COT3 Excelent. Falan jalostustarkastus jäi tekemättä syystä että samalla matkalla se astutettiin ja tuloksena hieno pentue Carnimiries-kenneliin heinäkuun lopulla.

Elokuussa Biitti sai PK-hausta alokasluokan koulutustunnuksen.

Doylen kanssa käytiin myös parissa hakukokeessa, mutta tottis ei ollut vielä ihan kohdillaan. Ehkä ensi kaudella.

Elokuussa meille hankittiin Ranskasta narttupentu. Hit on ollut tähän asti varsinainen ilopilleri ja lupaava pentu; reipas ja rohkea.

Syksyllä Biitillä todettiin mystinen anturasairaus split pawpad. Sairaus on masentanut meitä kaikkia, mutta onneksi sen kanssa voi elää. Huolellisella hoidolla anturat kestänevät normaalia kulutusta. Muuten koirat ovat olleet suhteellisen terveitä.

Tulevan vuoden suunnitelmia

Tulevana vuotena tavoitteena olisi saada Flaksille ainakin BH suoritettua ja luonnetesti, Doylelle toimiva kilpailutottis ja sen myötä hakutulos ja Hitille näyttelytulos ja terveystarkastukset.

Biitin osalta harrastustoiminta on käytännössä ohi, mutta koska lääkitys on tällä hetkellä vain tassujen rasvailua sallituilla aineilla, ei lääkityksen puolesta ole esteitä osallistua. Harjoitellessa voi tietysti käyttää tossuja, mutta kilpailuissa ne eivät ole sallitut. Ihan hitusen on mielessä käynyt erikoisjälki, mutta katsotaan keväämmällä miten riittää intoa harjoitella.

Hitin kanssa käymme muutamassa näyttelyssä ja ehkä NE:ssä Ranskassa.

Tallinnan KV näyttelyyn huhtikuussa olemme tällä kerralla ilmoittaneet Doylen 🙂 Doyle on kiva koira ja senkin on välillä päästävä meidän kanssa jonnekin laatumatkalle 🙂

Hitin kanssa on aloitettu paimennus ja sitä jatketaan keväämmällä sairauslomani jälkeen. Ehkä pääsisimme kesällä jonnekin paimennustaippariin.

Hakuryhmämme toimi viime kesänä hyvin, kiitos vahvistusten ja jatkamme keväämmällä taas hakuilua. Toivottavasti ryhmä on yhtä aktiivinen kuin viime kesänä.

Tammikuussa minulta leikataan toinen jalka (viime talvena leikattiin toinen) ja hoitola on suljettu ainakin 3 kuukautta sairausloman vuoksi.

Kiitän kuluneesta vuodesta erityisesti kasvattien omistajia ja hakuryhmäläisiä, mutta myös kaikkia ystäviä ja yhteistyökumppaneita koti- ja ulkomailla.

Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013!