Archive for the ‘B-pentue’ Category

Riemu luonnetestissä

16.5.2010

Tänää kävi kolmas Pikkujalo eli Riemu luonnetestissä Raisiossa. Testi oli yhtä osa-aluetta lukuunottamatta kopio Lillin testistä eli ainoa ero oli tempramentissa, jossa Lilli oli kohtuullisen vilkas ja Riemu erittäin vilkas.

Riemun (Pikkujalon Bluff) tulos osa-alueittain:

Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu -1 pieni
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +1 erittäin vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++laukauskokematon

Yhteensä pisteitä tuli 114 ja tuomareina toimivat Sirkka Lempinen ja Irene Puputti.

Sonjalla oli testissä myös Ranskan tuonti Bataille des Assiers, joka sai mahtavat pisteet 250. Onnittelut Sonjalle molemmista tuloksista. Lisää kuvia Black Carambas blogissa.


Pikkujalon kasvatteja luonnetestissä

6.3.2010

Kaksi Pikkujaloa, Retu ja Lilli osallistuivat Tuusulassa luonnetestiin. Teki mieli ilmoittaa Biittikin, mutta kasvattajakollega sai minut puhuttua ympäri, jotta antaa Biitin nyt vaan kasvattaa rauhassa pentuja masussaan. Ehtiihän Biitin kanssa joskus myöhemmin.

Ensiksi testattiin Retu. Retulla menivät kaikki osa-alueet hyvin. Aluksi leikittiin, ja sitten oli uhka omistajaa kohtaan, jota Retu puolusti jonkun verran. Sitten oli vuorossa kelkka. Tässä osiossa Retu ei ensin kiinnittänyt kelkkaan mitään huomiota, vaan olisi ennemmin leikkinyt kelkan vetäjän kanssa. Kun kelkka tuli tarpeeksi lähelle, niin Retu pelottamasti kiskoi kohden kelkkaa ja kävi melkein sen kimppuun. Haamu ja räminätynnyri eivät Retua kiinnostaneet ensimmäisellä kierroksella saati toisella. Pimestä huoneesta Retu haki Elisan nopeasti ja sitten olikin enää vuorossa uhka yksin kiinniollessa. Siinä Retu ei kovin pajon puolustanut, muttei myöskään peruuttanut. Uhka ei tainnut tuntua kovin pahalta. Lopuksi vielä laukaukset, jotka eivät Retua hetkauttaneet. Koko testin ajan Retu oli luoksepäästävä ja avoin.

Retun tulos osa-alueittain:

Toimintakyky +2 hyvä
Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taistelutahto +2 kohtuullinen
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus +3 kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++laukausvarma

Kaikki osa-alueet hienosti plussalla ja yhteistulos 188 pistettä.

Sitten oli ruokatauko ja pari koiraa ennen Lilliä. Vähän meitä jännitti Lillin testi, koska Retusta oli jotenkin ennakkoon selvempi käsitys kun taas Lilli oli hieman arvoitus.

Tuli Lillin vuoro ja aluksi Lilli ei odotusten mukaisesti juuri tahtonut leikkiä. Heti testin jälkeen leikki kyllä sujui. Omistajan puolustus Lilliltä sujui niin, että puolustus meinasi jäädä vähän päälle, mutta Lilli kuitenkin rauhoittui ja antoi koskea itseään. Kelkkaa piti haukkua, mutta aika rohkeasti loppujen lopuksi Lilli meni kelkan luo. Sitten haamussa ja tynnyrissä Lilli ensimmäisellä kierroksella jonkun verran reagoi, mutta meni aika rohkeasti kuitenkin toisen kierroksen. Sitten oli vuorossa pimeä huone ja siinä Lilli ei oikein hoksannut, että omistaja olisi pitänyt sieltä etsiä. Aikaa kului ja lopulta porukka tuli naureskellen pois huoneesta, muttei meille oikein selvinnyt, että mitä hauskaa siellä oli loppujen lopuksi tapahtunut. Lopuksi vielä itsensä puolustus seinässä kiinni ja sen Lilli taas selvitti mallikkaasti; puolusti, mutta kun uhka väistyi, oli heti kaveria uhkaajan kanssa. Laukauksissa Lilli hieman reagoi, joten se meni laukauskokemattomaksi. Koko testin ajan Lilli oli luoksepäästävä ja avoin.

Lillin pisteet osa-alueittain:

Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu -1 pieni
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++laukauskokematon

Lilillä taisteluhalu meni miinukselle, mutta muuten hienosti kaikki plussalla ja hyvä lopputulos 129 pistettä.

Oli mukava, että kaksi kasvattia pääsi luonnetestiin ja nyt vaan reippaasti muutkin Pikkujalot testaamaan.

Pikkujalon B:t 3v

11.9.2009

Tasan kolme vuotta sitten syntyi 7 ihanaa palleroa, Pikkujalon B:t. Ei voi kuin ihmetellä, miten nopeasti aika kuluu ja näistäkin paholaisista on tullut aikuisia.

Onnea kaikille t. kasvattaja ja kotiin jäänyt sisarus Biitti.

Pennut pieninä

Beaucenpaimenkoirien erikoisnäyttely Kirkkonummella

5.9.2009

Tänään oli beussien erikoisnäyttely. Näyttelyyn oli ilmoitettu satakunta beussia, mikä on kaikkien aikojen ennätys Suomessa. Tuomarina oli Jeannine Anjoran Ranskasta. Tuomarityöskentely oli todella tarkkaa ja esim. ylisuuret koirat saivat hylätyn automaattisesti.

Meiltä oli mukana omista koirista Doyle ja Joyce ja kasvateistani Butte, Riemu ja Retu.

Ensimmäisenä esiintyi Doyle junnuissa ja sai ERIn ja oli luokkansa toinen. Doyle esiintyi oikein hyvin ja ei esim. ollenkaan hyppinyt päin tuomaria. Lausunto löytyy uutisista.

Käyttöluokassa oli kasvattini Retu, joka voitti luokkansa ja meidän suureksi riemuksemme oli myös näyttelyn paras uros. Oli ilo nähdä, että tuomari arvosti tällä kerralla kooltaan pienempää urosta.

Ranskalaiseen malliin puolen päivän maissa oli lounastauko ja iltapäivällä jatkettiin narttukehillä.

Avoimessa luokassa esiintyi kaksi kasvattiani eli Riemu ja Butte. Molemmat saivat ERIn, mutta eivät sijoittuneet luokassaan (avoimessa luokassa oli 23 narttua). Ihan viimeisenä oli Joyce veteraaneissa saaden ERIn ja oli luokassaan 4. Joyce esiintyi myös oikein hyvin ja ei edes ontunut, vaikka oli koko päivän ollut autossa paikoillaan. Myös Joycen lausunto löytyy uutisista.Tomeran kennel oli ilmoittanut veteraaneihin isomummo Lillanin, joka on jo 14,5 vuotias. Lillan esiintyi myös ikäisekseen vielä vetreästi.

Näyttely huipentui ROPin valintaan ja tällä kerralla Retusta tuli VSP. Kisa ratkesi siihen, että Retu kantoi häntää innostuessaan hieman liian korkealla. Joka tapauksessa aivan mahtava suoritus Retulta ja loppuhuipennus oli todella jännittävä.

Päivä oli mitä mahtavin. Omat koirat saivat molemmat ERIn ja niin myös kasvatit Butte ja Riemu ja Retusta tuli VSP. Erityisen arvokkaaksi tulokset tekee se, että ne on saatu rodun erikoisnäyttelyssä arvostetulta ranskalaiselta rodun erikoistuomarilta. Valtaisat onnittelut Elisalle ja Retulle.

Doyle erikoisnäyttelyssä

Joyce erikoisnäyttelyssä

Kuluneen vuoden tilinpäätös

29.12.2008

Vuosi on lopuillaan ja on aika summata menneen vuoden tapahtumat.

Alkuvuodesta laumamme väheni kahdella koiralla kun vanhat ja sairaat Elmeri ja Petrus pääsivät vihreämmille nurmille juoksemaan. Suunnitelmissa oli hankkia uusi urospentu Ranskasta, mutta puhtaasti laiskuuttamme emme jaksaneet aloittaa hakemisrumbaa vaan otimme pennun Tomeralta lähinnä harrastuskoiraksi. Muistissa oli myös Lauruksen Ranskasta hakeminen, jolloin erityisesti halusimme koiran harrastuskäyttöön ja Laurus myöhemmin osoittautui liian pidättyväiseksi. Kun hakee ulkomailta, niin pentuun ei pysty etukäteen tutustumaan ja siellä koirat yleensä kasvatetaan ulkona tarhoissa, joten niillä ei alunperinkään ole samanlaista pentulaatikkoajan kokemusta ihmisistä ja kodin äänistä. Katsoimme siis paremmaksi ottaa koiran tutulta luotettavalta kasvattajalta, jolloin tiedämme, mitä saamme. Aina ei ole järkevää mennä merta edemmäs kalaan varsinkaan harrastuskoiraa hankkiessa.

Omien koirien osalta päällimmäisenä on mielessä ennätyssuuret sairauskulut. Yllätyksenä tuli alkuvuodesta Lauruksen selkäongelmat ja vielä suurempana Lauruksen pehmolelun leikkaus ohutsuolesta. Lauruksella oli myös yksi paha kynnen halkeaminen pituussuunnassa ja useita kurkkutulehduksia. Joycen hammasjuuren paha tulehdus oli sekin pieni yllätys, koska Joycella on aina ollut vahvat ja hyvät hampaat. Tulehdus olikin saanut alkunsa aivan pienestä kiillevauriosta, josta se oli pikkuhiljaa levinnyt leukaluuhun asti. Lisäksi kuluja on tullut Biitin useista ulkomaanmatkoista, joiden takia joutui hankkimaan heisimatolääkityksen ja Doylen silmä- ja korvatulehduksista. Biitiltä lohkesi myös kesällä hammas joka juurihoidettiin. Joskus kun ihmiset miettivät, että onko rahaa hankkia pentu, niin sopii muistaa, että pennun hankintahinta on se pienin kulu. Rahaa menee paljon jo pelkästään ylläpitoon kuten ruokintaan, madotuksiin ja rokotuksiin. Jos koira vielä sairastuu, voivat kulut olla todella suuret. Meillä tänä vuonna erilaisiin lääkärikäynteihin, tutkimuksiin, lääkkeisiin, hoitoihin ja leikkauksiin meni reilusti yli viisi tonnia.

Koulutustavoitteena oli Biitille saada BH läpi ja se onnistui ensimmäisellä yrittämällä toukokuussa. Biitti onnistui hyvin myös näyttelypuolella ja sai Latviasta CACIBin ja kotimaasta kaksi SERTiä. Syksyllä käyttiin kokeilemassa alokasluokan hakukoetta, mutta siihen Biitti ei ollut aivan vielä valmis.

B-pentueesta olen ollut todella ylpeä ja onnellinen. Pennut saavuttivat syksyllä kahden vuoden iän ja kaikista on tullut kelpo koiria. Kolme suoritti BH-kokeen hyväksytysti ja kolmella on kansainvälisestä näyttelystä CACIB. SERTejä on saavutettu useita koti- ja ulkomailla. Niin kaunis, hyväluonteinen ja tasapainoinen pentue ja kaikilla hyvät kodit, voiko kasvattaja enempää kasvateilleen toivoa. Lisäksi ainakaan toistaiseksi kellään ei ole tullut ilmi mitään perinnöllisiä tai muitakaan pahoja sairauksia, joka sekin on todella hyvä juttu.

Hoitolaan olen ottanut hoitokoiria edellisvuosia vähemmän. Silloin kun hoitolaa perustin, minulla oli haave, että ehtisin olla ja harrastaa enemmän omien koirien kanssa. Tämä ajatus osoittautui varsin pian virhearvioksi. Aiemmin, kun olin kodin ulkopuolella töissä, minulla oli huomattavasti enemmän aikaa omille koirille. Nyt olen niin täysin kiinni hoitokoirissa 24/7, että omien koirien kanssa harjoitteleminen saatikka kilpaileminen (johon yleensä kuluu koko päivä) on lähes mahdotonta. Niinpä olen pitänyt hoitolaa suljettuna entistä enemmän, jotta olemme päässeet näyttelymatkoille ja lomille. Ilman hyvien ystävien apua tämänkään ei olisi onnistunut eli suuri kiitos lankeaa Eevalle, Jaanalle ja Tiinalle koiranhoitoavuista.

Paimennustaipumuskoe Vehmaalla

21.9.2008

Suomen Beauceron ry järjesti epävirallisen paimennustaipumuskokeen ja tuomariksi oli paikalle saatu Ranskasta varsinainen guru herra Pillard, joka on Ranskan kennelliiton paimennuskomitean jäsen, SCC:n virallinen paimennuskouluttaja ja Ranskan beauceronyhdistyksen paimennustoimikunnan puheenjohtaja. Hän myös kasvattaa beauceroneja (paimenia) kennelnimellä de la Prahas.

Veimme taippariin Biitin ja Doylen ja sen lisäksi oli Pikkujalon pentueesta mukana myös Butte, Pimu, Riemu ja Retu. Oli todella mukavaa nähdä niin monta Pikkujaloa tapahtumassa. Paikalla oli myös pentueen isä Drago.

Itse taippari eteni niin, että ensin tuomari otti muutamia tottelevaisuusliikkeitä nähdäkseen, että onko koira ohjaajansa hallinnassa. Sen jälkeen saatettiin kiertää muutama kerta lammasaitauksen ympäri tai jos koira oli kiinnostunut, mennä suoraa aitaukseen. Riippuen koirasta, sitä pidettiin ensin taluttimessa tai päästettiin heti paimentamaan. Oli mielenkiintoista nähdä koirien reaktiot lampaista. Suurimmalla osalla oli todellakin taipumusta paimentamiseen kuten paimenkoiralle sopiikin.

Biitti paimensi oikein hyvin, mutta hieman taipumus oli siirtynyt syrjään johtuen muusta koulutuksesta. Biitti aika paljon odotti Timolta ”lupaa” tehdä töitä. Hra Pillard sanoikin, että normaalisti taipumus Ranskassa testataan nuoremmilla koirilla, joilla muu koulutus ei vielä ehtinyt vaikuttaa taipumukseen.

Doyle piti taas hauskaa koko rahalla. Puolivuotias koira asteli kehään täysin itsevarmana ilman minkäänlaista pelkoa ja ryhtyi lennättämään lampaita ympäri kehää. Tuomari sanoi, että koira on nuori ja leikkii, joten varsinaista taipumusta ei vielä voi varmasti todeta, mutta piti koiraa lupaavana.

Muista Pikkujaloista oli taipumusta kaikilla muilla paitsi Riemulla, joka pääasiassa leikki lampaiden kanssa ;-D

Päivä oli oikein onnistunut ja mielenkiintoinen. Suuret kiitokset siitä järjestäjille.

Biitti paimentaa

Doyle paimentaa