Riihimäellä ryhmänäyttelyssä

Ihanan aurinkoisena ja lämpimänä kevätpäivänä oli kiva suunnistaa kohden Riihimäkeä mukana Flaksi ja Hit. Näyttely oli urheilupuiston kentällä ja ehkä ilma virkisti mielen, mutta näyttelypaikka tuntui todella onnistuneelta.

Beusseja oli kaikkiaan 4 eli meidän omien koirien lisäksi urosten vereraaniluokassa Sanna-Mari Baron kanssa ja narttujen käyttöluokassa Minna Jopon kanssa. Kaikki 4 olivat siis eri luokissa.

Ensimmäisenä kehään meni Flaksi ja sai hyvän arvostelun ja voitti urosten luokan. Näin Flaksille tuli Suomesta toinen SERT. Ainoa, jota tuomari hieman moitti, oli liikkeessä ylös nouseva häntä.

Hit oli nuorten luokassa ja sai luokkavoiton. Jopo oli narttujen paras, mutta Hit sai kuitenkin VARA SERtin. Hitin tuomari mittasi ja totesi juuri ja juuri tarpeeksi korkeaksi. Yleisenä omana huomiona Hitistä oli, että se oli ihan kuin toinen koira Roskilden näyttelyyn ja Ranskan matkaan verrattuna. Se meni itse ihmisten siliteltäväksi ja yritti jopa ihan vieraiden syliin eikä pakittanut tuomarin edessä vaikka oli mittausta ja kaikkea.

Jopo sai kolmannen SERTinsä ja näin ollen valioitui Suomen muotovalioksi. Onnea Minna ja Jopo. Barosta taas tuli veteraanivoittaja, joten jokaiselle tuli jotain. Onnea Sanna ja Baro. Tuomari oli maininnut että koirien taso oli hänen mielestään aivan erityisen korkea 🙂 Tuomari Roger Vanhoenacker Belgia.

Pikkujalon Flat Call AVO ERI 1 SA PU1 VSP, SERT

”Strong male of excellent type. Nice expresion & head. Nice expressive eye and ear. Nice straight & strong topline with strong croup. Good tail. He has good lay back of shoulder and upper arm. Sufficient angulations. Wanted dewclaws at the back legs. Good tan markings. Shows a good movement but slightly gay tail.”

Hit du Jardin d’Elisee NUO ERI1 SA PN2 VARA SERT

”At the lower limit of standard. Good type. Very elegant. Excellent tan markings. Total construction in harmony with the size. Good anglulations in front. Sufficient knee. She has the wanted dewclaws. She has a very straight strong topline. Moves very fluently with excellent gait.”

Pikkujalon Flat Call ”Flaksi”

Hit du Jardin d’Elisee ”Hit”

Flaksin poseeraus kotona pystien kanssa

Advertisement

NE-Matkalla osa 3 9.-12.5.

Perjantaina alkoi lomamme loppuosa kun käänsimme aamulla auton nokan kohti pohjoista ja hurautimme noin 1000 km ajoittain reippaassa rankkasateessa Tanskan Roskildeen. Ajoimme tällä kerralla mantereen ja Iso-Beltin sillan kautta. Kilometrejä tuli hieman toistasataa lisää, mutta toisaalta säästimme lauttamaksun ja siltamaksun erotuksen. Sekä rahallisesti että ajallisesti molemmat vaihtoehdot ovat suunnilleen yhtä hyviä – olettaen että kummallakaan reitillä ei ole ruuhkaa. Tällä kertaa tosin ruuhkaa oli ainakin meidän reitillämme, heti Fynin puolella meni puolisen tuntia ylimääräistä kun tietyön lisäksi joltakulta oli hajonnut venetraileri tielle.

Tanskassa meillä oli etukäteen vaikeuksia saada hotellihuonetta kun Köpenhaminassa oli samana viikonloppuna Euroviisut, mutta onnistuimme kuitenkin lopulta saamaan ihan kohtuuhintaisen, joskin hieman nuhruisen huoneen Hotel Prindsenistä. Hotellissa oli majoitteneena paljon näyttelyporukkaa.

Lauantaiaamuna oli lähdettävä heti aamupalan jälkeen näyttelypaikalle, koska meitä ennen oli vain kolme koiraa. Itse näyttelypaikka ja kaikki järjestelyt olivat luultavasti parhaat, joissa olen koskaan ollut. Vaikka edellisenä yönä oli satanut aika rankasti, ei näyttelyalueen ruoho ollut vielä yhtään savista ja käytävät olivat asfalttia tai soraa. Lähes kaikkialla oli näyttelytelttoja ja niitä varten olikin hyvin suunnitellut alueet ja kehät.

Beusseja oli vain kolme eli Hit ja kaksi norjalaisen kasvattajan (luullakseni) omaa kasvattia. Hitin osalta ei mennyt ihan putkeen eli Hit peruutti heti tuomarin edessä ja siitä tuomari ei tykännyt. Lausunnossa moitittiin lyhyttä alaleukaa, liian kapeaa rintaa ja tällä kerralla jaloissa oli vikana kyynärvarren pituus. Tuomari ei vaivautunut katsomaan ollenkaan liikettä, joten se jäi arvostelematta. Tulosena EH ja luokkavoitto ainoana luokassaan.

Hit du Jardin d’Elisee NUO EH1 Tuomari Ilona Onstenk-Schenk Hollanti

”23 months, medium size, very good feminine head, dark eyes, complete teeth, prefer a little more under jaw, good bone and feet, should have more fore chest for the age, in front sufficient in back well angulated, upperarm could be longer, good coat, should have more confidence.”

Näyttelytuloksen selvittyä jouduimme vielä hetken odottelemaan eläinlääkärin tuloa paikalle, jotta saimme ekinokokkoosilääkityksen. Jos nyt jotain moitittavaa keksii, niin missään ei etukäteen sanottu, että eurot kelpaavat yhtä hyvin kuin kruunut (jopa hyvällä kurssilla) ja nostimme automaatista kruunuja turhaan.

Kun lääkityskin oli hoidettu, lähdimme ajelemaan kohden Ruotsia. Meillä oli lyhyt parin sadan kilometrin ajomatka Ljungbyhyn ja siellä Hotel Terrazaan, joka oli keskustassa torin laidalla aivan puiston kupeessa. Koska aikaa oli, ajelimme nytkin poikkeusreittiä, eli Helsingöriin ja sieltä lautalla Helsingborgiin. Lautta on hieman kalliimpi kuin silta, mutta ajomatka huomattavasti lyhyempi.

Sunnuntaina ajoimme Ruotsin läpi Tukholmaan ja iltalautalla Helsinkiin maanantaiksi. Kotona odottivat hyvin hoidetut koirat ja koti, kiitos Päivi ja Mika.

Kaikkialla oli näyttelytelttoja

Vähän Hit jännitti tuomaria

Eläinlääkärin vastaanotto

Taukopaikalla jossain Etelä-Ruotsissa

NE-matkalla osa 2 5.-8.5.

Kaksi vuotta sitten samaisella NE-matkalla olimme yhden yön Luxenburgin Viandenissa ja tykästyimme paikkaan kovasti. Päätimme tällä matkalla mennä samaan paikkaan ja olla pari vuorokautta, jotta ehdimme perehtyä maahan ja Viandeniin vähän paremmin. Vianden on pieni kaupunki Itä-Luxenburgissa ja maisemaa hallitsevat pienet ja ahtaat, mutta idylliset kadut ja kaupungin yläpuolella oleva linna. Hotellimme oli tällä kerralla Auberge du Chateau, joka oli paitsi ihan hyvä hotelli, niin siitä pääsi helposti kaupunkia kieräville valleille ulkoiluttamaan koiraa. Muutenhan koiranulkoilutus on Viandenissa melko vaikeaa.

Maanantain käytimme ensin ajelemalla pohjoisen pikkuteitä. Pohjoisosa on melko mäkistä aluetta, mutta kaikkialla on todella siistiä ja kaunista. Iltapäivällä kävimme Viandenin linnassa, joka on kokonaan restauroitu tai rakennettu uudestaan.

Lampaita tiellä Pohjois-Luxenburgissa, mutta mitä rotua?

Viandenin linna

Näkymä linnasta kaupunkiin

Tiistaina lähdimme hyvissä ajoin kohden Moselin aluetta, koska vaikka siirtymämatka oli lyhyt, ajelimme pieniä idyllisiä teitä ja nautimme maisemista. Hotellimme oli Zellissä vanha linna, Schloss Zell, jossa ovat yöpyneet aikojen saatossa sellaisetkin merkkihenkilöt kuin keisarit Maximilian (vuonna 1521) ja Friedrich Wilhelm IV (vuonna 1847). Taas kerran, kun koiran kanssa on matkalla, merkittävään rooliin nousi ulkoilutusalueet, ja niitä täällä riittää. Koko Moselin varsi on täynnä joen rantaa meneviä pyöräily- ja kävelyteitä, joissa ulkoilu on nautinnollista sekä koiralle että isännille. Sen lisäksi voi aina nousta ylös viinitarhoille, joita riittää vielä enemmän.

Hotellimme Schloss Zell

Zellin katukuvaa

Keskiviikkona ihastelimme Moselin rantoja ja ajoimme Koblenziin, jossa Mosel ja Rein yhtyvät, ja jatkoimme etelään Reinin vartta Bingeniin asti. Matkan varrella oli lukuisia linnoja, joista parissa kävimme sisällä ja osaa ihastelimme ulkopuolelta.

Torstain pyhitimme tutustumiseen Eltzin linnaan, joka on lähes täydellisesti nykypäiviin säilynyt keskiaikainen linna. Sisään pääsi vain opastetulla kierroksella ja linnasta on edelleen osia perheen käytössä.

Eltzin linna

Hit on ollut teho-opetuksessa ja olemme ottaneet sitä mukaan joka paikkaan mm. viinitupiin ja ravintoloihin. Eihän tämä koira aivan toivoton ole vaan sen kanssa voi kyllä liikkua missä vaan ja ottaa tosiaan ravintolaan yms. Tämä matka on ollut sille tosi hyvää harjoitusta.

Hit viinillä

Viinintaimia myynnissä turisteille

Melko edullisia viinejä 🙂

Huomenna matka jatkuu kohden Tanskaa.

NE-matkalla osa 1 30.4.-4.5.14

Vapunaatona aloitimme matkan kohden National d’Elevagea Turusta lautalla Tukholmaan mukanamme Hit. Tukholmassa aamulla vallitsi oikea vappusää kun mittari näytti nollaa ja taivaalta satoi räntää. Emme antaneet ilman häiritä, koska tarkoituksena oli ajaa reilut 1100 kilometria etelään ja sää selkenikin melko nopeasti.

Ajelimme melko rivakasti Ruotsin läpi Tanskaan ja edelleen lautalla Saksaan. Aikataulutkin osuivat niin että lautalle pääsimme ajamaan suoraan eikä tullut mitään ylimääräisiä odotteluja. Liikenne oli muutenkin hiljaista joka paikassa vappupäivän ansiosta eikä Saksan moottoriteilläkään ollut mitään ruuhkia.

Hotelliksemme olimme valinneet saman Sporthotel Fuchsbachtal Barsinghausenissa, missä yövyimme edelliselläkin matkalla. Hotellissa on mahtavan monipuolinen aamupala ja hyvät koiranulkoilutusmaastot kun ympärillä laaja metsäalue.

Hit osallistuu kartan katseluun Barsinghausenin maastoissa

Perjantaina aamulla jatkoimme matkaa kohden NE:n pitopaikkaa Noeux-les-Mines:iä Pohjois-Ranskassa. Ajomatkaa oli vain reilut 600 kilometriä, joten meillä oli aikaa kierrellä Mersun varaosaliikkeiden kautta ja käytiin hakemassa myös katsastuskonttorilta ympäristömerkki autoon.

Illaksi saavuimme perille ja kävimme katsastamassa NE:n pitopaikan ja jatkoimme läheiseen Gosnay:hin Best Western la Metairie -hotelliin, joka osoittautui oivaksi valinnaksi. Rakennusryppäässä oli kaksi eri hotellia ja kolme ravintolaa, jotka kaikki olivat erinomaisia ja lisäksi hotellilla on oma suuri puisto, jossa on hyvä ulkoiluttaa koiria. Illalla näimmekin jo monta beussia ulkoilemassa puistossa.

Hotelli Best Western la Metairien puistoa

Osa puistosta on muotopuutarhaa

Lauantaina lähdimme hyvissä ajoin jalostustarkastuspaikalle, ja itse paikka oli paras, jossa olemme käyneet. Upea suuri puistoalue, jossa eri toiminnot olivat erillään, mutteivät kuitenkaan kovin kaukana toisistaan. Ilmakin oli suosiollinen eli mukava pilvipoutasää. Heti portilla törmäsimme suomalaisiin. Suomalaisia oli paikalla kaikkiaan laskujemme mukaan yksitoista ihmistä ja kolme koiraa. Koirista vain yksi oli suomalaisen kasvattajan kasvattama. Meitä ihmetytti suuresti, että suomalaisia ei ollut enempää varsinkin nyt, kun suorituspaikka oli lähimpänä mitä se yleensäkään voi olla ja paitsi autolla myös erittäin kätevästi saavutettavissa myös lentäen joko Brysseliin tai Pariisiin.

Lauantaiaamuna luonteentestauspaikalla oli hiljaista

Ensin menimme taas mittauksiin ja Hit ylitti korkeudessa alarajan reilusti ollen 61,5 cm. Mittausten jälkeen kävelimme luonteen testauspaikalla ja istuskelimme katselemassa suorituksia ja annoimme Hitin totutella menoon. Paikalle saapui myös Jopo joukkoineen. Jopon testaus meni hyvin: 9-9-9. Meidänkin vuoromme tuli tuota pikaa ja eihän se kovin hyvin mennyt, mutta ehkä odotetusti. Laukauksesta Hit selvisi mielestäni hyvin eli ei oikeastaan reagoinut mitenkään. Uhkassa Hit haukkui ja löi vähän leikiksi ja pysyi paikallaan lähes loppuun asti. Kuitenkin, kun uhka tuli ihan parin metrin etäisyydelle, tuli ratkaisevat pari askelta pakitusta. Eihän Hit uhkasta heti toipunut, vaan luoksepäästävyysessäkin oli pakitusta, joten tulos oli 6-6-6. Muut tulivat ansaitusti, mutta paukkua vähän ihmettelimme, koska koira ei osoittanut pelkoa. Lopputuloksen kannalta sillä ei tietenkään ollut merkitystä ja tulos siis TB. Hetken päästä myös Stella (Black Carambas Real Rockstar) tuli vuoroon ja kyllä oli vakuuttavaa esitys. Seka Jopo että Stella saivat luonteesta EXC:n.

Hit mittauksessa

Pitäisikö tässä nyt tehdä jotain?

Odotellessamme luonteen testausta paikalle tuli myös Hitin kasvattaja ja Hitin onnella ei ollut mitään rajoja. Hyvin se muistaa kasvattajansa ja mukava nähdä, että koirasta on pentulaatikossa pidetty hyvää huolta, koska muutenhan tapaaminen ei olisi noin iloinen.

Hit kasvattajan kanssa

Luonteen testauksesta kävimme välillä lounalla ja sitten olikin ulkomuodon vuoro. Siitä Hit sai täyden rivin EXC:ia eikä tuomari keksinyt koirassa mitään moitittavaa. Erityiskehuja sai liike, jota tuomari kehui todella hyväksi. Lopputulos oli EXC; tuomarin mukaan tuolla luonteen testauksen tuloksella ei voi oikein antaa EXC+:aa. Olimme ulkomuodon arviointiin tosi tyytyväisiä, koska Suomessa Hit on saanut moitetta jalkojen ja selän suhteesta ja korvien koosta. Nyt on jo kaksi rodun erikoistuomaria (Alain Thevenon ja Heléne Moreau de Vincens) pitänyt koiraa lähes täydellisenä ulkomuodoltaan.

Hit sai lopputulokseksi:
Korkeus 61,5, pituus 69,5 ja rinnanympärys 77 (Soulier)
Luonne 6-6-6 (Mme Armatol)
Morphologia EXC (Moreau de Vincens)
Cotation 1 Confirmé

Ulkomuodon arvostelua odotellessa oli kiva leikkiä kaverin kanssa

Stella sai ulkomuosta EXC+ ja jäimme vielä katsomaan yhteisammunnan, josta Stella selvisi hienosti. Lopputulos Cotation 4 Recommandé. Onnittelut kasvattajalle ja omistajalle.

Jopon tulos oli ulkomuodosta EXC ja siis Cotation 3 Excellent, joka on hieno tulos sekin. Onnea.

Sunnuntaina Menimme paikalle suhteellisen myöhään kun ei meillä enää ollut muuta kuin katseltavaa. Istuimme katsomassa Ring 3 suorituksia ja niiden lopettua tapasimme vielä Hitin kasvattajan. Alunperin meillä oli tarkoitus jäädä niin pitkään kun on tarpeen, mutta koska Hit ei päässyt kilpailukehään, lähdimme jo ennen kehiä kohden matkamme seuraavaa etappia Luxemburgia.

NE:sta tapahtumana jäi taas mahdottoman hyvä mieli. Upeita koiria, rentoa oleilua ja kaikki ihmiset hyväntuulisia ja auttavaisia. Hitin suorituksesta (luonne) voi keksiä selityksiä, koira on nuori ja lauman nuorin, kasvanut aika lailla metsässä jne., mutta todellisuudessa sellainen beussi, jota itse ihailen eli rohkea, toimintakykyinen ja hyvähermoinen ei tarvitse harjoittelua elämään. Samassa tilanteessa on olleet kaikki 3 aikaisempaakin koiraamme ja ne ovat selviytyneet luonteen testauksesta ihan kunnialla. Aika lailla joutuu nyt pohtimaan jatkoa.

Kaverit odottivat omaa vuoroaan kiltisti frisbigolfmaalilla

Jonotusta ulkomuodon arvosteluun