Archive for huhtikuu 2011

Joycen viimeinen seurantakäynti kipututkimuksessa

29.4.2011

Kävimme Joycen kanssa viimeisen kerran kipututkimuskotrollissa. Joycen osalta tutkimus on siis ohi. Luulimme, että nyt saisimme tietää, mihin ryhmään Joyce kuului, mutta valitettavasti tiedon saa vasta kun tutkimus on kaikkien koirien osalta loppu eli vasta joskus elokuussa.

Joyselle tehtiin taas samat juoksu- ja liikkuvuustutkimukset. Mielestäni Joyce on edellisestä käynnistä hieman huonontunut niin että lonkkanivelten liikkuvuus on heikentynyt ja ontuminen lisääntynyt. Olemme myös viimeisellä viikolla joutuneet antamaan sille hieman enemmän kipulääkettä.

Mitä tästä itse hyödyimme?

Ensinnäkin jouduimme käymään Joycen kanssa Hesingissä kaikkiaan 6 kertaa ja aikaa meni joka kerralla keskimäärin matkoineen 3 – 4 tuntia tuntia. Kuluja tuli matkakulujen lisäksi ensimmäiseltä kerralta 50 euroa ja se kattoi suuren määrän verikokeita sekä lonkka- ja selkäkuvat. Kontrollikäynnit olivat maksuttomia.

Hyvää oli se, että taas kerran Joyce tutkittiin kunnolla ja kuvattiin. Lisäksi kun Joyce sai botuliinipistoksen, sen kipulääkitys on tippunut murto-osaan aikaisemmin tarvittavasta määrästä. Botuliinin vaikutuksen kestoa ei tunneta tarkasti, mutta ihmisellä se vaikuttaa 3 – 13 kuukautta. Sen lisäksi saimme kipulääkkeet ilmaiseksi tutkimuksen ajan.

Nyt viimeisellä käyntikerralla eläinlääkäri kävi Joycen tilanteen läpi ja saimme taas uusia neuvoja tulevaisuuden suhteen. Kroonisilla kipukoirilla käy helposti niin, että kipulääkereseptiä vain uusitaan, mutta tilannetta ei päivitetä sen kummemmin. Nyt saimme uutena ohjeena, että jos kipulääkkeen määrä nousee yli 100 mg päivässä, Joycella aloitetaan epilepsialääkitys, joka on hyvin tepsivä varsikin neurologiseen kipuun ja hermosärkyyn. Voi kun tätä mahdollisutta olisi ollut tarjolla jo Laurukselle, jolla oli varsinkin hermosärkyä.

Joka tapauksessa oli ilo olla mukana auttamassa ja kehittamissä uusia hoitomuotoja kipukoirille. Toivottavasti Joycen panoksesta tieteelle on hyötyä.

Mainokset

Onnea F-pennuille 1-vuotispäivänä

25.4.2011

Biitin "murkulat"

Kuvassa vuosi sitten ovat kaikki syntyneet ja rauha maassa. Emon tassujen välissä on Onni ja nisillä  sinisessä pannassa Flaksi, sitten lila Yoda ja vihreä Messi. Muita ei kasasta pysty tunnistamaan.

Hienon poikalauman ja tytön Biitti pyöräytti maailmaan 🙂

Doyle hölkytteli hakukokeessa

16.4.2011

Doyle osallistui tänään ensimmäiseen hakukokeeseensa. Pohjana oli, että harjoiteltu oli edellisen kerran noin puoli vuotta sitten. Kun kokeeseen ilmoittauduttiin, oli vahvasti käsitys, että pääsisi harjoittelemaan ennen koetta, mutta lumitilanne esti harjoittelun.

Kisassa oli kuusi koirakkoa ja ensimmäisenä oli maasto-osuus. Koska Doyle oli ainoa alokasluokan koira, jouduimme kolme tuntia odottelemaan vuoroamme. Kun Doylen vuoro tuli, se käveli kuin sunnuntailenkillä maastoon. Koirassa ei juuri näkynyt mitään kiihkoa metsään kuten aina harjoituksissa näkyy.  Sama peli jatkui hakuradalla,  koira ei irronnut ollenkaan eikä sillä kaiketi ollut mitään käsitystä, miksi metsässä yleensä oltiin. Sen mielestä oli ihan kiva hengailla ohjaajan ja tuomarin seurassa. Mitäs niitä ihmisiä hakemaan kun keskilinjallakin oli ihan kivaa porukkaa. Ohjaaja teki parhaansa koiraa lähetääkseen ja kun se ei tuottanut tulosta, ohjaaja keskeytti kisan. Muihin osioihin emme sitten lähteneet Doylen nolattavaksi. Näin tällä kerralla. Toivottavasti parempi taito ja into ensi kerralla:)

Juicen sanoin:"Tässä naamassa arpikin kaunistus ois" 🙂

Intoa puhkuva hakutiimi odottaa vuoroaan radalle

Lumien sulamista odotellessa

2.4.2011

Kaikenlaista on taas tapahtunut viikon aikana.

Biitillä oli toinen paha anaalirauhastulehdus reilun vuoden sisällä ja eläinlääkärin suosituksesta varasin ajan niiden poistoon toukokuun loppupuolelle. Silloin on sopiva hetki leikkaukseen kun erkkari ja yksi toinen näyttely on takana ja meidän Ranskan reissu edessä. Jää sopiva aika ennen kesän kisoja toipumiseen ja lääkeaineiden poistumiseen elimistöstä.

Perjantaina oli taas Joycen tarkastuskäynti liittyen botuliinitutkimukseen ja tehtiin taas samat kävelytestit ja otettiin nivelnestenäyte. Joyce on viime kuukauden pärjännyt tosi pienellä särkylääkeannoksella. Vielä on yksi tutkimuskerta kuukauden päästä ja silloin kuulemme, mihin ryhmään Joyce kuului (botuliini tai lumelääke).

Olen myös ilmoitellut koiria näyttelyihin Eurooppaan. Doyle on ilmoitettu KV-näyttelyyn Neumünsteriin kun se sattuu sopivasti Ranskan matkan varrelle sekä ajallisesti että reittisunnitelman mukaisesti. Flaksin ja Falan ilmoitin Hollannin Leeuwardeniin syyskuussa kaikkiin kolmeen viikonlopun aikana olevaan näyttelyyn eli kansalliseen-, erikois- ja Euroopanvoittaja-näyttelyyn. Sitten kotimaassa toukokuussa esiinnymme useamman koiran kanssa sekä päänäyttelyssä että jalostustarkastuksessa.

Falalla alkoi ensimmäinen juoksu toissa viikolla ja Fala tuli tänne meille hoitoon juoksujen ajaksi. Kyllä se on kova tyttö juoksemaan ja hyvin tunnistaa muutenkin äitinsä tytöksi sekä luonteensa että ulkomuotonsa perusteella. Fala on vilkas ja tempramenttinen, mutta rauhoituu yllättävänkin hyvin ja osaa keskittyä. Jos Falan luusto on kuvauksessa hyvä ja terveys osoittautuu muutenkin hyväksi, niin tässä on Pikkujalon seuraavan pentueen äiti joskus parin vuoden päästä. Falaa ja muitankin Pikkujaloja voi tulla ihmettelemään toukokuun 14 ja 15 päivänä Tuomarinkartanoon joko beauceronien päänäyttelyyn tai jalostustarkastukseen.

Pikkuhiljaa alkaa tämän lumen määrä kyllästyttää. Lunta on nyt ollut maassa yli neljä kuukautta, eikä harjoittelukauden alusta ole vielä mitään merkkejä.  Kovasti tekisi mieli jäljelle ja hakumetsälle. Jonkunverran on tottelevaisuusharjoituksia tehty pitkin talvea Doylen ja Flaksin kanssa.

Fala vai Biitti? Kovasti on tytär äitinsä näköinen 🙂

Korvat taittuvat hauskasti vai mitä

Fala (Pikkujalon Flush)