Hyvää Juhannusta kaikille!

Advertisement

Pennelit hakumetsällä

Tänään oli isojen koirien hakuilua ja samalla pampulat pääsivät metsälle ”makkararinkiin”. Flaksille ja Flowlle tämä oli jo toinen hakuharjoitus ja Falalle ensimmäinen. Fala oli kuitenkin kaikkein reippain, ja tosi innoissaan metsässä olevista ihmisistä. Flaksi oli myös innoissaan, mutta Flow oli luonteelle ominaisesti vähän hitaampi joskin yhtä rohkea kuin sisaruksensa.

Niin, kotona on vielä Flaksin lisäksi Flow, joka toistaiseksi ei ole saanut uutta kotia. Tällä hetkellä tuntuu, että tuo voisi vaikka jäädäkin kotiin Flaksin seuraksi. Mitä kauemmin se on tässä jaloissa, sitä vaikeampi sitä on poiskaan antaa. Olen tässä pohtinut, että teen siitä jälkivalion ;). Kasvattajakollega kerran totesi, että kun on tällaiset maastot ympärillä, niin luulisi kaikkien koirien olevan jälkivalioita. Ehkä nyt otan haasteen vastaan 🙂

Harkkojen jälkeen pennut vähän leikkivät ja Biitti pääsi ”imettämään” pentuja. Mitään maitoa ei enää tule, mutta ehkä se läheisyys pentujen kanssa on mukavaa Biitistä.

Fala löysi ukon metsästä

Flow löysi makkaraa

Flaksin ukkolöytö

Harkan jälkeen Fala otti veljiltä luulot pois.

Biitillä riittää laskemista. Tänään taas yksi pentu enemmän.

Suurta haikeutta ilmassa

Pennut ovat viimeistä iltaa yhdessä ja on suurta haikeutta ilmassa. Vaikka viikonloppu on ollut ilmojen puolesta surkea ja pentuja on ollut pakko pitää sisällä, niin ei näistä silti raaskisi luopua. Toivottavasti kaikkien loppuelämä on onnellinen uusissa kodeissa ja pennut ja uudet omistajat iloitsevat toisistaan.  Hei hei rakkaat.

Täältä minä tulen elämä!

Mitä on tekeillä?

Isi, nosta meidät pois täältä.

Minä osaan jo mennä aidan alikin. Kaivan kuopan Kiinaan.

Laurus 10 vuotta

Laurus (R’Laurus des Fugues de Saint Alban) ja siskonsa Raï (Raipur des Fugues de Saint Alban) täyttävät tänään pyöreät kymmenen vuotta.

Vanhetessa Lauruksella on ollut ongelmia terveyden kanssa ja pari viime vuotta ovat kuluneet lähinnä kamppailussa pahenevia selkä- ja niskakipuja vastaan. Sydämestä raastaa kun muistelee, miten kauniisti Laurus nuorempana liikkui ja katselee nyt sen köpöttelyä.

Viime viikot ovat olleet melko kivuliaita ja särkylääkkeillä selvitään, mutta on selvää, että Laurus tuskin näkee seuraavaa syntymäpäivää. Akupuntiostakaan ei enää tänä keväänä ole ollut aiempien vuosien tapaan hyötyä, mutta päivä kerrallaan eletään.

Tänään kuitenkin juhlitaan ja toivotetaan myös Raï siskolle hauskaa syntymäpäivää nakkisiilin merkeissä 😉

Sonja kävi kuvaamassa pennelit

Sonja käväisi tänään Joonatanin kanssa kuvaamassa penneleitä ja saatiin muutama tosi hyvä otos.  Sonjalla oli mukana käppänäkasvattinsa Chico, jonka panimme penneleiden iloksi pentuaitaukseen. Tässä pari kuvaa:

Kuka ei kuulu joukkoon?

Oma kulta

Että ne on syötävän lutusia

Pentue eläinlääkärissä

Tänään oli taas jännä päivä, kun pentue lastattiin Ducatoon ja köröteltiin Anidenttiin terveystarkastukselle.  Menomatkalla häkeistä kuului pikku piippausta, mutta kotimatkalla kaikki olivat jo tottuneet auton ääniin vaikka Ducato ei todellakaan ole siltä hiljaisemmasta päästä ja kotitie on täynnä nimismiehenkiharaa.

Anidentissa jokainen koira tarkastetaan yksilöllisesti niin että katsotaan yleiskunto, iho ja karvapeite, silmät, korvat, kurkku, nenä, limakalvot ja imusolmukkeet, hampaat ja purenta, lihaksisto, luusto, verenkierto ja sydän, ruuansulatuselimistö, suku ja virtsaelimet, anaalit ja neurologinen tila. Lisäksi mitataan lämpö, otetaan syke ja punnitaan koira.  Jokaisesta pennusta tulee oma yksilöllinen terveystodistus, jonka uusi omistaja saa kauppakirjan liitteenä.

Terveystarkastuksessa todettiin kolme pienen pientä napatyrää (alle 2 mm), jotka eläinlääkärin mukaan luultavasti sulkeutuvat ilman toimenpiteitä neljän kuukauden ikään mennessä ja yksi pieni häntämutka aivan hännän päässä (koiraa ei voi käyttää jalostukseen, joten alennus kauppahinnasta).   Napatyristä eläinlääkäri totesi, että tuon kokoiset luultavasti johtuvat liian tarmokkasta äidistä, joka ei anna navan kuivua kunnolla.  Lisäksi kahdella ei toinen kives tuntunut. Tämä on tämän rotuisilla näin nuorilla koirilla ihan tavallista ja yleensä kivekset laskeutuvat noin 4 kuukauden ikään mennessä. Jos eivät ole laskeutuneet vuoden ikään, palautetaan myyntihinnasta kolmasosa.

Hyviä uutisia olivat,  että kaikilla kaikki muu oli tervettä ja esim. purennat kauniit.

Nyt on kaikki saatavissa oleva tieto penneleistä kasassa ja otan yhteyttä varanneisiin parin päivän sisällä. Voitte varautua viikonloppuna vielä katsomaan penneleitä ja varaamaan omanne lopullisesti. Maanantaista alkaen on luovutus, mutta täytyy vähän sopia aikoja, että kaikki eivät ole samanaikaisesti hakemassa pentuaan.

Pentutestaus

Tänään sitten oli pentutestaus. Pentutestauksen tarkoituksena on löytää pennuille sopivat kodit ja se antaa samalla viitteitä siitä, miten pennun kanssa tulee toimia tässä vaiheessa heikompien ominaisuuksien vahvistamikseksi. Pentutestaus ei kerro, mitä koirasta tulee aikuisena. Heikostikin pentutestauksessa menestyneestä voi tulla hyvä käyttökoira ja taas vastaavasti toisin päin. Testaajana toimi Pekka Korri opaskoirakoululta.

Hyvät uutiset olivat, että kaikkien pentujen hermorakenne oli testissä joko hyvä tai erittäin hyvä eli yli keskivertopentujen. Hermorakenne on erittäin tärkeä ominaisuus käyttökoirallla. Jos hermorakenne on huono, eivät muut ominaisuudet pysty korvaamaan sitä. Hermorakennetta ei voi koiralle kouluttaa, se joko on hyvä tai ei ole.

Toinen kaikille yhteinen hyvä piirre oli, että kaikki olivat ääniherkkyyden testauksessa keskivertoa parempia.

Kolmas lähes koko pentueelle yhteinen ominaisuus oli, että pennuilla oli tässä vaiheessa melko vähäinen taistelutahto ja osin saalisvietti. Onni on, että näihin voi vaikuttaa ja tarvittaessa koulutuksella parantaa ja vahvistaa huomattavasti.

Pari pentua oli toimintakyvyltään hieman alle keskiverron, mutta pääosin toimintakyky oli keskivertoa parempi.  Vähäisemmän toimintakyvyn omaaville pennuille on tärkeää löytää kodit, jossa ne saavat riittävästi virikkeitä.  Korri suositteli näille pennuille peltojäljen sijaan rautatieasemalla käyntiä 🙂

Kokonaisuutena pentutesti vahvisti kasvattajan näkemyksiä pentujen ominaisuuksista, mutta pari pientä yllätystäkin löytyi.  Eiköhän tämän perusteella saada oikeat kodit pennuille 🙂

Riemu menestyi Tallinnassa

Riemu (Pikkujalon Bluff) osallistui Tallinassa International Dog Show ”Winner 2010” näyttelyyn ja sai tulokseksi PN1, SERT, CACIB, VSP ja sai tittelin ”EEV -10”. Hienosti meni Sonjan muillakin koirilla, sillä Bataille oli ROP ja sai siis samat tilttelit kuin Riemu ja lisäksi valioitiin Eestin valioksi ja Esko  sai JUN SERTin ja tittelin ”EEJV -10”. Tuomarina toimi Kamen Litov Bulgariasta.

Onnea Sonjalle joukkioineen.

Riemu (Pikkujalon Bluff)

Pennut 6 – viikkoa

Tänään on kuusiviikossynttärit ja pennut voivat mainiosti. Ulkoilua on lisätty niin että nyt ollaan jo iso osa päivästä ulkona.  Pennut ovat reippaita ja ulkotarhassa ne ovat joutuneet totuttelemaan kaikenlaisten ulkokoneiden ääniin kuten ruohonleikkurin, traktorin ja trimmerin.

Tulevalla viikolla on pentutesti ja lääkäri ja sitten loppuviikolla odotellaan siirtymistä uusiin koteihein. Tässä juuri tätä kirjoitaessani sininen pentu nousi rappuset alakerrasta työhuoneeseen ja katsoa napitti, että mitä minä teen. Niitä ei pitele kohta mikään 🙂

Kaikki paikalla

Laurus viihdyttää penneleitä

Prinsessa pitää äijät kurissa

Pentujen lauantaikivaa

Videoituna pentujen iloittelua ulkotarhassa