Biitin valeraskaus

Valeraskaus on koirilla luonnollinen ja normaali ilmiö. Se on susilta peritty ominaisuus. Susilaumassa vain johtajanaaras saa synnyttää ja muut naaraat auttavat johtajanaarasta pentujen hoidossa. Koirilla valeraskausoireet ovat pahimmillaan noin 8 viikoa juoksun tärppipäivistä, eli kun pentujen oikeastikin olisi aika syntyä, ja kestävät pari viikkoa. Oireita ovat mm. pesänrakennus, kuviteltujen pentujen (esim. pehmolelujen) hoito, ärtyneisyys, ruokahaluttomuus, nisien turpoaminen ja maidontuotanto. Kaikilla nartuilla valeraskauksia ei ole ainakaan häiritsevässä määrin ja osalla taas ne ovat niin pahoja, että narttu on steriloitava.

Biitillä ei ole aikaisemmin ollut valeraskauksia, mutta nyt ensimmäisen kerran se on mielellään jo viikon päivät jäänyt yksin ulos ja sisälle tulee vastahakoisesti. Kirsukin on ollut joka ulkoilun jälkeen aivan mullassa. Tänään päätin tutkia, että mitä se on puuhannut ja löysin koivuangervopenkistä suuren kaivetun kuopan, jonka pohjalle oli kauniisti aseteltu ulkona olevat pallot ja patukat – ilmankos leluja ei ole pariin päivään näkynyt. Biitin onneksi sille on suunniteltu astutus seuraavaan juoksuun, joten se saa toivottavasti oikeat pennut hoidettavakseen. Pennutuksen jälkeen on luultavasti sterilointi ajankohtainen, koska Biitillä on tarkoitus tehdä vain yksi pentue (paitsi jos tuloksena on vain pari pentua, jolloin tilanne harkitaan uudelleen). Toivottavasti pesänrakennus kohta loppuu, kun talon kivijalan viereltä on jo styroksit kaivettu esiin.

Advertisement

Doyle pentunäyttelyssä Kaapelitehtaalla

Ilmoitin Doylen kaapelitehtaan pentunäyttelyyn kun tuomarina piti olla Päivi Eerola. Pahaksi onneksemme tuomari oli vaihtunut niin että beussit arvosteli tuomari, jolla ei ole oikeutta arvostella tätä rotua. Jostain kylänäyttelyistä tätä voisi odottaa, mutta ulkomuototuomareiden järjestämästä näyttelystä olisi kyllä odottanut vähän enemmän katetta 25,- euron maksulle. No päätimme mennä kuitenkin, koska onhan se harjoitusta koiralle, vaikka lausunnolla muuten ei mitään arvoa olekaan.

Kaapelitehtaalla kehät olivat liukkaalla lattialla ja pieniä. Suuren koiran juoksuttaminen ei oikein tahtonut onnistua. Tuomari Hannele Jokisilta tykkäsi Doylen päästä, ilmeestä, koosta, karvasta ja luonteesta, mutta piti koiraa hieman liian lihavana :). Askel oli kuulemma lyhyt, mutta Doylen osalta se ei normaalioloissa pidä paikkaansa vaan johtui kehän liukkaudesta. Sonja oli Tigran kanssa ja Tigra voitti Doylen ollen ROP ja molemmat saivat KP:t.

Doyle oli tilaisuudesta varsin innoissaan ja kaikkia ihmisiä olisi taas pitänyt päästä moikkaamaan. Kehässä Doyle meni siedettävästi ensikertalaiseksi, vaikka ei osannut esiiintyä läheskään Tigran vertaisesti. Seuraava näyttely onkin sitten vasta joskus keväällä ja sitten ollaankin jo junnuissa.