Archive for syyskuu 2009

Hieno näyttelypäivä Karkkilassa

27.9.2009

Luultavasti tämän vuoden viimeiseen näyttelyymme ilmoitimme Doylen nuorten luokkaan ja Joycen veteraaneihin. Näyttelyssä oli mukana myös Doylen veli Dio ja yksi avoimen luokan uros.

Alku oli lupaava eli Doyle sai ERIn ja voitti vielä veljensä, joka sai myös ERIn. Avoimen luokan uros sai punaisen nauhan, joten Doylesta tuli paras uros.

Dio ja Doyle Karkkilan näyttelyssä

Vuoroon pääsi Joyce, jonka tuomari Eerola on jo kerran aikaisemmin arvostellut lausunnolla ”hyvä koira, mutta esitetään aivan liian lihavana”. Nyt Joyce on huomattavasti simpsakammassa kunnossa ja oli myös ERIn arvoinen. Ainoana narttuna Joycesta tuli siis paras narttu ja vielä päälle ROP-veteraani. Keskinäisessä kamppailussa Doyle veti pidemmän korren ollen ROP, ja Joyce siis VSP. Molemmat saivat sertit. Ruusukkeita ja pokaaleja tuli niin että hyvä kun reppuun mahtui. Molempien arvostelut löytyvät uutisista.

Joyce Karkkilan näyttelyssä

Näyttelystä kiiruhdimme kotiin ja ajoimme Biitin kanssa hakuharjoituksiin Perttulaan. Biitillä on kahden viikon päästä koe ja nyt yritämme kovasti harjoitella vieraissa metsissä ja vieraammilla maalimiehillä. Metsä oli mukavaa kangasmetsää, jossa oli kivoja kuoppia maalimiesten piiloutua. Harjoitukseen antoi vielä lisäpotkua hiekkakuoppa ja puuskittainen melko navakka pyörivä tuuli. Aivan nappiin harjoitus ei mennyt, mutta toisaalta Biitillä on parhaillaan juoksun tärppipäivät, joten vire ei ehkä koirallakaan ole aivan paras mahdollinen. Olimme kuitenkin harjoitukseen erittäin tyytyväisiä. Suuri kiitos maalimiehille.

Harjoituksista kiiruhdimme takaisin Karkkilan ryhmäkehiin, mutta siellä onnemme ei enää jatkunut. Beussit eivät yleensäkään pärjää ryhmäkehissä. Joka tapauksessa upea päivä.

Mainokset

Pikavisiitti Hyvinkäälle

20.9.2009

Aamulla suunnistimme Hyvinkäälle ryhmänäyttelyyn mukana laulava Doyle. Doyle on alkanut innostuessaan päästellä joikun sekaisia keskusteluääniä ja yleensä laulut ajoittuvat poispäin kotoa ajeluun, koska se tietää normaalisti joko hakutreenejä tai jotain muuta mukavaa.

Meillä oli tuomarina Elena Ruskovaara ja Doyle oli ensimmäinen arvosteltava koira koko kehässä. Kerrankin saattoi olettaa esitys aikataulun pitävän. Odotin tai ainakin toivoin tietysti ERIä, vaan tuomarin mielestä Doyle oli vielä liian honkkeli teini-ikäinen ja antoi EH:n. Arvostelu oli silti ihan hyvä. Doyle käyttäytyi kehässä oikein asiallisesti ja tuomari taas kerran kehui erityisesti koiran mukavaa luonnetta.

Kymmenen minuuttia myöhemmin olimme jo autossa paluumatkalla kotiin ja tällä kerralla koko sunnuntai ei mennytkään ”hukkaan” näyttelyreissussa.

Doyle Hyvinkään näyttelyssä

Pikkujalon B:t 3v

11.9.2009

Tasan kolme vuotta sitten syntyi 7 ihanaa palleroa, Pikkujalon B:t. Ei voi kuin ihmetellä, miten nopeasti aika kuluu ja näistäkin paholaisista on tullut aikuisia.

Onnea kaikille t. kasvattaja ja kotiin jäänyt sisarus Biitti.

Pennut pieninä

Beaucenpaimenkoirien Jalostustapahtuma Kirkkonummella

6.9.2009

Eilinen päivä sai tänään jatkoa kun reilut viisikymmentä koiraa osallistui beauceronien jalostustapahtumaan Ranskan malliin. Siinähän koirat mitataan, luonnetta testataan (laukaus, puolustus, luoksepäästävyys) ja koirat saavat rakennearvostelun. Jos kaikista osioista sai yhteensä ERI tai ERI+, niin pääsi vielä kilpailuluokkaan (säännöt hieman poikkesivat Ranskan säännöistä, joissa ulkomuodosta on saatava ERI+ ja luonteesta ERI päästäkseen kilpailuluokkaan).

Olimme ilmoittaneet vain Doylen, koska Biittihän kävi jo virallisessa jalostustarkastuksessa toukokuussa Ranskassa, eikä täällä Suomessa olisi enää saatu mitään lisäarvoa Biitin tapauksessa. Kasvateistani oli mukana sama kööri kuin erkkarissakin eli Riemu, Butte ja Retu.

Meidän osalta tarkastus alkoi Doylen mittauksella ja mittaaja Didier Chovaux sai korkeudeksi huimat 69 cm. Me itse olemme pitäneet Doylea pienenä uroksena, ja luultavasti mittaajalle tapahtui pieni mittavirhe parilla sentillä ylöspäin. Doylen mittasuhteet olivat melko kohdillaan.

Mittausten jälkeen oli vuorossa luonteen testaus (testaajana Guy Bonnefoy) ja siitä Doyle selvisi hyvin saaden laukauspelottomuudesta 9, luoksepäästävyydestä 8 ja puolustuksesta 8 (kaikissa maksimi 10). Laukaukset ammuttiin 9-millisellä starttipistoolilla ja kehän sijoittaminen aivan hallin viereen lisäsi vielä laukauksen äänivoimaa. Luonteesta tuli siis arvosanaksi ERI.

Lopuksi oli rakenteen arviointi ja siinä oli tuomarina jo eiliseltä tutuksi tullut Madame Jeannine Anjoran. Doyle sai yhteisarvosanaksi ERI ja moitittavaa löytyi kulmauksista ja hännän pitämisestä liian korkealla. Doyle selvisi siis kilpailuluokkaan ja sijoittui nuorten luokassa neljänneksi.

Kasvateistani tänään parhaiten meni Butella, joka sai luonteesta ERI ja ulkomuodosta ERI+. Luokassaan Butte sijoitui toiseksi ja paras narttu -kilpailussa kolmanneksi. Ei ollenkaan hullummin. Kaikkiaan koko tapahtumassa sai ERI+ arvosanan vain kuusi koiraa, joten näiden joukkoon pääseminen oli hyvä suoritus. Jos tarkastus olisi ollut virallinen, olisi Buten jalostusarvosana ollut korkein mahdollinen ilman jälkeläisarvostelua eli Cotation 4 – Rekommandé.

Retulla oli tänään pientä ongelmaa laukauksen kanssa, mutta toisaalta se suhtautui uhkaan todella pelottomasti, mutta ei puolustanut. Retu ei selvästi pitänyt uhkaa minään, koska se rohkeasti tuijotti suoraa tuomariin Elisan edessä. Mielestäni tuomari olisi voinut haastaa Retua hieman enemmän, koska Retu ei selkeästi ollut uhasta ollenkaan huolissaan. Luoksepäästävyys oli OK. Ulkomuodosta suhteutettuna luonteeseen tuli ERI ja Retu sijoittui luokassaan toiseksi. Tuomarin mukaan laukauspelottomuus oli ratkaiseva seikka ERI ja ERI+ välillä valittaessa.

Riemu käyttäytyi luonteen testauksessa hieman toisin kuin Sonja ounasteli. Riemullakin oli laukauksen kanssa pientä ongelmaa, vaikka juuri ennen kehään menoa Riemu oli kulman takana kuunnellut paukkuja ilman minkäänlaista reagointia. Uhkaa Riemu hieman väisti, mutta oli avoin testaajalle uhkan jälkeen. Ulkomuodosta suhteutettuna luonteeseen tuli Riemulle myös ERI. Luokkansa paras kilpailussa oli täpärällä, ettei Riemu ollut neljäs, mutta tuomari valitsi kuitenkin lopuksi toisen koiran neljänneksi. Riemu oli siis luokassaan epävirallinen viides.

Kaikenkaikkiaan tämä jalostustarkastus ranskalaiseen malliin sisälsi kummallisia yllätyksiä, joista viimeinen oli kasvattajakilpailu. Näyttelyistämme poiketen kasvattajaluokkaan sai osallistua 1 – 4 koiralla ja ne saivat olla samasta pentueesta. Tuomari ei juuri vilkuillut koiria, vaan laski vain yhteen koirien saamat pisteet sijoitusten mukaan ja sillä tuloksella Pikkujalon kennel oli kolmas vaikka mukana oli vain kolme koiraa. Kiva päätös päivään.

Hieman jäimme ihmettelemään luonneosiossa tuomarin erilaista testiä eri koirille. Toisista koirista esim. puolustusta yritettiin saada esille paljon enemmän kuin toisista ja monenkaan koiran kohdalla sitä ei juurikaan yritetty. Tietysti se on koiralle ystävällisempää näin, mutta osa koirista olisi tarvinnut paljon enemmän haastetta. Kiitos kasvattieni omistajille, kun jaksoitte tuoda koiranne kahtena päivänä (tässä meni koko viikonloppu). Erityisonnittelut vielä kerran komealle Retulle erikoisnäyttelyn VSP-tuloksesta ja Butelle jalostustarkastuksen PN3-sijoituksesta. Eikä huonosti mennyt Riemullakaan, joka putoavasta karvasta huolimatta sai molempina päivinä ERIn. Kyllä olitte kaikki hienoa porukkaa.

Doylea mitataan

Doyle luonteen arvioinnissa

Doyle luonteen arvioinnissa

Doylen hampaiden tarkastus

Beaucenpaimenkoirien erikoisnäyttely Kirkkonummella

5.9.2009

Tänään oli beussien erikoisnäyttely. Näyttelyyn oli ilmoitettu satakunta beussia, mikä on kaikkien aikojen ennätys Suomessa. Tuomarina oli Jeannine Anjoran Ranskasta. Tuomarityöskentely oli todella tarkkaa ja esim. ylisuuret koirat saivat hylätyn automaattisesti.

Meiltä oli mukana omista koirista Doyle ja Joyce ja kasvateistani Butte, Riemu ja Retu.

Ensimmäisenä esiintyi Doyle junnuissa ja sai ERIn ja oli luokkansa toinen. Doyle esiintyi oikein hyvin ja ei esim. ollenkaan hyppinyt päin tuomaria. Lausunto löytyy uutisista.

Käyttöluokassa oli kasvattini Retu, joka voitti luokkansa ja meidän suureksi riemuksemme oli myös näyttelyn paras uros. Oli ilo nähdä, että tuomari arvosti tällä kerralla kooltaan pienempää urosta.

Ranskalaiseen malliin puolen päivän maissa oli lounastauko ja iltapäivällä jatkettiin narttukehillä.

Avoimessa luokassa esiintyi kaksi kasvattiani eli Riemu ja Butte. Molemmat saivat ERIn, mutta eivät sijoittuneet luokassaan (avoimessa luokassa oli 23 narttua). Ihan viimeisenä oli Joyce veteraaneissa saaden ERIn ja oli luokassaan 4. Joyce esiintyi myös oikein hyvin ja ei edes ontunut, vaikka oli koko päivän ollut autossa paikoillaan. Myös Joycen lausunto löytyy uutisista.Tomeran kennel oli ilmoittanut veteraaneihin isomummo Lillanin, joka on jo 14,5 vuotias. Lillan esiintyi myös ikäisekseen vielä vetreästi.

Näyttely huipentui ROPin valintaan ja tällä kerralla Retusta tuli VSP. Kisa ratkesi siihen, että Retu kantoi häntää innostuessaan hieman liian korkealla. Joka tapauksessa aivan mahtava suoritus Retulta ja loppuhuipennus oli todella jännittävä.

Päivä oli mitä mahtavin. Omat koirat saivat molemmat ERIn ja niin myös kasvatit Butte ja Riemu ja Retusta tuli VSP. Erityisen arvokkaaksi tulokset tekee se, että ne on saatu rodun erikoisnäyttelyssä arvostetulta ranskalaiselta rodun erikoistuomarilta. Valtaisat onnittelut Elisalle ja Retulle.

Doyle erikoisnäyttelyssä

Joyce erikoisnäyttelyssä