Joycen toinen käynti nivelrikkokipututkimuksessa

Joyce kävi tänään toisen kerran kipututkimuksessa syötyään nyt loppiaisesta lisäaineetonta ruokaa ja oltuaan lähes puolitoista kuukautta ilman kipulääkettä. Joycen kunto on tasaisesti huonontunut tutkimuksen ajan.

Ensin taas käveltiin ja juostiin ulkona ja eläinlääkäri videoi liikkeet. Sitten siirryttiin sisälle ja tehtiin samat hyppy-, matto-, ja rappusharjoitukset kuin edelliselläkin kerralla. Liikkeitä ei tässä tutkimuksen vaiheessa mitenkään verrata edelliseen kertaan vaan ainoastaan omistajalta kyseltiin mielipidettä koiran liikkeen mahdollisista muutoksista. Tämän jälkeen eläinlääkäri taas tunnusteli raajat ja selän ja otettiin verikoe.

Sitten siirryimme katsomaan edellisellä kerralla otettuja kuvia lonkista ja selästä. Kun Joycella oli vuoden ikäisenä lonkat D/C, olivat ne nyt Ö/D . Vasemman reisiluun pää oli vakavasti vaurioitunut kuten nivelrikossa tapahtuu ja rusto-ja luulisää oli muodostunut nivelmaljan reunoille. Sen sijaan selkä oli hyvässä kunnossa ja kyynärät ja polvet loistokunnossa. Veriarvot olivat todella hyvät huolimatta usean vuoden yhtäjaksoisesta kipulääkityksestä. Silmämääräisesti lääkäri arvoi Joycen lihaskunnon melko hyväksi ja suositteli vapaana liikuntaa pehmeällä alustalla. Tämä ei onneksi meillä ole ongelma vaan niin Joyce on liikkunut koko elämänsä meillä ollessaan.

Ruokintaohjeita oli onneksi hieman lievennetty aikaisemmasta, joten nyt koiralle saa antaa tutkimusruoan lisäksi luita ja puruluita. Tämä on tosi hyvä jo pelkästään hampaiden terveyden mutta myös koiran yleisen viihtyvyyden tähden. Saimme nyt lääkkeen tai sen lumeaineen mukaamme ja sen lisäksi kipulääkettä. Toivomme kovasti, että olemme ryhmässä, joka saa oikeaa vaikuttavaa ainetta, vaan mahdollisuudethan on fifty/fifty. Lomakkeita koiran kunnosta lähetetään noin kuukauden välein ja toukokuussa on viimeinen käyntikerta, johon tutkimus päättyy.

Advertisement

Joycen kanssa nivelrikkotutkimuksen aloituskäynnillä

Yliopistollinen eläinsairaala tutkii erään luonnonmukaisen aineen vaikutusta koirien nivelrikon kipujen hoidossa. Tutkimus tehdään siten että 80 koiran ryhmässä kaikki syövät samaa ruokaa (ruoan vaikutuksen eliminoimiseksi) ja sen lisäksi puolet saa tutkittavaa luonnonmukaista ainetta ja puolet lumeainetta. Tutkimus on kaksoissokkotutkimus, joten kukaan ei tiedä, mihin ryhmään mikäkin koira kuuluu. Koiralle ei saa antaa tutkimusaikana (toukokuun loppuun) mitään muuta ruokaa, ravintolisää, makupaloja, puruluita tai vastaavaa kuin nyt saatu ruoka ja myöhemmin saatava tutkittava aine.

Ilmoitin Joycen tutkimukseen marraskuussa ja aloituskyselyn jälkeen Joyce hyväksyttiin jatkoon. Kipulääkkeen lopetin heti kun kuulin jatkoon pääsystä ja yllättävää on, että nyt lähes kuukauden lääkkeettömän jakson jälkeen Joyce ei edelleenkään oireile samalla tavalla kuin aikaisempien kipulääkkeettömien jaksojen aikana. Tämä voi mielestäni selittyä vain sillä, että nyt vanhempana Joyce ei liiku läheskään yhtä paljon kuin nuorempana.

Tänään oli siis ensimmäinen käynti. Aluksi Joycen liikkeitä katsottiin ulkona kävelyssä ja ravissa. Sen jälkeen siirryttiin sisälle, jossa hypittiin korokkeelle ja juostiin rapuissa edestakaisin ja lääkäri katsoi silmämääräisesti liikkeitä. Seuraavaksi siirryttiin matolle, jossa tietokone mittasi askellusta kävelyssä, ravissa ja laukassa. Tietokeella näkyi selvästi, että Joyce varoi vasenta takajalkaa ja tämä taas aihetti painoa oikeaan takajalkaan ja ristikkäiseen etujalkaan. Askellusten jälkeen lääkäri tutki painelemalla ja venyttelemällä Joycen selän ja jalat.

Tämän jälkeen Joyce vietiin lonkkakuviin ja verikokeisiin kun taas minä jäin täyttelemään useita pitkiä kyselyjä koiran ruokinnasta alkaen pentulaatikkoajoista. Valitettavasti Joycen osalta meillä ei ole tietoa vuoden ikään asti, mitä ruokaa on saanut, miten on liikkunut jne. koska Joyce tuli meille vasta lähes vuoden ikäisenä.

Tällä käyntikerralla saimme vasta ruoan, jota aletaan syöttää koiralle heti. Seuraavan käynnin yhteydessä tammikuun lopussa saamme tutkittavan valmisteen ja kipulääkettä tarpeen varalle. Tutkimuksessa ei ole tarkoituksena aiheuttaa koiralle tuskaa. Osalla koiria saattaa tutkimus loppua tähän, jos esim. ontuminen johtuu muusta kuin lonkan nivelrikosta tai koiralla on jokin muu sairaus, joka selviää nyt otetuista verikokeista. Jäämme nyt odottamaan verikokeiden ja lonkkakuvausten tuloksia ja seuraavaa käyntikertaa tammikuun lopussa.

Tavoitteita ja suunnitelmia alkavalle vuodelle

Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2009 kaikille lukijoille.

Kirjaan tähän tulevan vuoden suunnitelmia ja tapahtumia, jotta pitkin vuotta voi vilkuilla, mitä oli suunnitelmissa tehdä.

Vanhojen koirien osalta ei ole tavoitteita, mutta toive, että eläisivät terveinä ja vahtisivat kotia. Joyce kelpuutettiin mukaan koirien kipututkimukseen Yliopistolliseen eläinsairaalaan ja siinä menee toukokuun loppuun. Olisi kiva, jos Joyce voisi elää ilman kipulääkettä, niin voisimme ehkä käydä parissa näyttelyssäkin veteraaneissa (ainakin erkkarissa syyskuussa). Jos muuta ei keksitä, niin akupunktio voisi auttaa Joyceakin lonkkakivuissa. Lauruksen osalta jatketaan akupunktiota, josta tuntuu olevan suurempi apu kuin tulehduskipulääkkeistä.

Biitin kanssa on suunnitelmissa mennä toukokuun lopulla viralliseen jalostustarkastukseen Ranskaan. Sitä ennen kuitenkin lonkkakuvaus uusitaan, jotta nähdään onko C-lonkan löysyys poistunut ja siten arvo parantunut. Jos ei ole, niin Ranskan matka on turha. Muutoin kilpailupuolella on tavoitteena saada henkilöhausta avoimen luokan koulutustunnus, joka vaaditaan muotovalion arvoon. Tietysti se yksi puuttuva sertikin olisi kiva, mutta sillä ei ole kiire ennen käyttötulosta. Löysää puhetta on ollut, että ehkä itse siirryn kilpailemaan myös maastossa Biitin kanssa Timon keskittyessä Doylen ohjaamiseen. Voitaisiin siten joskus tulevaisuudessa päästä molemmat kilpailemaan samaan kisaan. Perheen sisäiset kilpailut on parhaita.

Doylella on tavoitteena saada kuluvan vuoden aikana BH koe suoritettua. Doyle on osoittautunut varsin hyvähermoikseksi, avoimeksi ja määrätietoiseksi pennuksi. Saa nähdä, miten tämän koiran kanssa onnistutaan kun ei pitkään aikaan (tai koskaan) ole ollut näin omapäistä koiraa talossa. Doyle on rakenteeltaan ihan kohtuullinen, mutta mitään näyttelytähteä Doylesta ei taida tulla. Varmaan silti joissain näyttelyissä käydään. Doyle jatkaa harjoituksia hakumetsällä, joka nyt ainakin toistaiseksi on päälaji.

Kasvatuspuolella pentuja ei taida vielä tänä vuonna tulla ainakaan Biitille. Nyt tuntuu, että Biitti astutetaan joko loppuvuodesta –09 tai luultavammin kesällä –10. Jossain vaiheessa suunnittelin yhtä välipentuetta liisatulla nartulla, mutta toistaiseksi ei ole ilmaantunut sopivaa. Toisaalta minulla on jo hoitolavarauksiakin elokuun loppun asti, joten pennutuskaan ei oikein onnistuisi. En halua, että silloin kun talossa on pentuja, olisi samaan aikaan hoitokoiria.

Hoitolaa tulen jatkossakin pitämään kohtuullisen paljon suljettuna. Tämä on tietysti valitettavaa niille asiakkaille, jotka välttämättä haluavat tuoda koiransa meille. Vanhoja asiakkaita pyrin kuitenkin palvelemaan mahdollisuuksien ja jaksamiseni mukaan ja esim. hoitolan Yleistä-sivulla kertomaan jo hyvissä ajoin aukiolotilanteen. Pääsääntöisesti en ota uusia asiakkaita hoitolaan.