Koirien kanssa on aina varauduttava ylimääräisiin menoihin

Viikonloppuna näyttelyssä kepo huomasi Biitillä lohkeaman alaetuhampaassa. Lohkeama oli aika suuri ja lähes ienrajaan asti, joten käynti lääkärissä tuli pikaisesti ajankohtaiseksi. Sattui samalla, että viime yönä Joycen yläleuka turposi voimakkaasti silmän alapuolelle asti ja hammasvaurio tuli siitäkin heti mieleen. Lisäksi Doylella on jo pidempään silmät punoittaneet ja korviakin hieman kutissut. Eikun koko porukka autoon ja eläinlääkäriin.

Ekana katsotiin Joycen poski ja eläinlääkäri epäili samaa kuin minäkin, että leukaluussa on voimakas tulehdus ja paise. Koira sai heti rauhoituksen anestesiaa varten ja niinhän sieltä löytyi pinnallisesti murtunut poskihammas, jonka juuri oli pahasti tulehtunut ja tulehdus oli jo osin levinnyt leukaluuhun. Onneksi sain ajan toimenpiteeseen heti tänään koska leuan ja hampaan on täytynyt olla todella kipeät. Hammas poistettiin ja leukaluukin oli haurastunut niin että sitäkin jouduttiin poistamaan. Joskus tulee mieleen, että miten ei huomaa, että koiralla on todella kovat kivut. Joyce ainakin on todella hyvä peittämään kiputilansa.

Biitin hammasta tutkittiin ja todettiin, että vaurio on niin suuri, että hammas tullee kuolemaan. Eläinlääkäri ehdotti juurihoitoa, koska hammas on heti kulmahampaasta seuraava ja tukee kulmahammasta. Jos sen poistaa, niin kulmahammas on alttiimpi vaurioille. Biitille varattiin uusi aika varsinaista toimenpidettä varten.

Ja sitten Doyle-riepu antoi taas niin kauniisti katsoa silmiään ja korviaan. Silmissä oli sidekalvon tulehdus ja korvissa melko paha hiiva. Liekö Doylella ikä sopiva kaikenlaisille tulehduksille vai onko kyseessä jotain muuta, selviää kuurien jälkeen.

Kaikenkaikkiaan mukaan tuli muovikassillinen erilaisia lääkkeitä ja hoito-ohjeita ja maksoi toimenpiteineen ja lääkkeineen 1138,- ja Biitin juurihoito on vielä vallan tekemättä. Suosittelen kaikkia ottamaan vakuutuksen koiralleen ainakin lääkärikulujen varalta.

Advertisement

Paimennustaipumuskoe Vehmaalla

Suomen Beauceron ry järjesti epävirallisen paimennustaipumuskokeen ja tuomariksi oli paikalle saatu Ranskasta varsinainen guru herra Pillard, joka on Ranskan kennelliiton paimennuskomitean jäsen, SCC:n virallinen paimennuskouluttaja ja Ranskan beauceronyhdistyksen paimennustoimikunnan puheenjohtaja. Hän myös kasvattaa beauceroneja (paimenia) kennelnimellä de la Prahas.

Veimme taippariin Biitin ja Doylen ja sen lisäksi oli Pikkujalon pentueesta mukana myös Butte, Pimu, Riemu ja Retu. Oli todella mukavaa nähdä niin monta Pikkujaloa tapahtumassa. Paikalla oli myös pentueen isä Drago.

Itse taippari eteni niin, että ensin tuomari otti muutamia tottelevaisuusliikkeitä nähdäkseen, että onko koira ohjaajansa hallinnassa. Sen jälkeen saatettiin kiertää muutama kerta lammasaitauksen ympäri tai jos koira oli kiinnostunut, mennä suoraa aitaukseen. Riippuen koirasta, sitä pidettiin ensin taluttimessa tai päästettiin heti paimentamaan. Oli mielenkiintoista nähdä koirien reaktiot lampaista. Suurimmalla osalla oli todellakin taipumusta paimentamiseen kuten paimenkoiralle sopiikin.

Biitti paimensi oikein hyvin, mutta hieman taipumus oli siirtynyt syrjään johtuen muusta koulutuksesta. Biitti aika paljon odotti Timolta ”lupaa” tehdä töitä. Hra Pillard sanoikin, että normaalisti taipumus Ranskassa testataan nuoremmilla koirilla, joilla muu koulutus ei vielä ehtinyt vaikuttaa taipumukseen.

Doyle piti taas hauskaa koko rahalla. Puolivuotias koira asteli kehään täysin itsevarmana ilman minkäänlaista pelkoa ja ryhtyi lennättämään lampaita ympäri kehää. Tuomari sanoi, että koira on nuori ja leikkii, joten varsinaista taipumusta ei vielä voi varmasti todeta, mutta piti koiraa lupaavana.

Muista Pikkujaloista oli taipumusta kaikilla muilla paitsi Riemulla, joka pääasiassa leikki lampaiden kanssa ;-D

Päivä oli oikein onnistunut ja mielenkiintoinen. Suuret kiitokset siitä järjestäjille.

Biitti Hyvinkäällä ryhmänäyttelyssä

Suunnittelin, että käymme Biitin kanssa vielä yhdessä näyttelyssä syksyllä ja sopivasti sattui Hyvinkään ryhmänäyttely. Paikka oli Ridasjärven ampumarata ja jotenkin koko alue oli hirveän ahdas ja kehät suurille koirille aivan liian pienet. Erityisen ärsyttävää ahtaissa tiloissa on näyttelyteltat, joita pystytetään kehän laidoille niin ettei meinaa koiran kanssa kehään päästä vuorollaan. Onneksi tämä rotu on sellainen, ettei koiraa tarvitse näyttelypaikalla puunata, eikä sen puoleen kotonakaan. Jotkut turkkirotujen edustajat joutuvat raahaamaan käsittämättömän määrän erilaista rompetta näyttelyyn koiran lisäksi.

Tuttujakin oli paikalla eli Mimma Jopon kanssa pentuluokassa ja Marika Pinkin kanssa junnuissa. Biitti esiintyi ensimmäisen kerran avoimessa luokassa ja hyvinhän se meni eli tuloksena oli ROP ja SERT. Biitillä on kasassa Suomesta kaksi sertiä ja nyt keskitymme käyttötuloksiin eli hakuun ennen seuraavaa kotimaan näyttelyä. Viroon on kuitenkin tarkoitus mennä vielä marraskuussa näytille. Voihan se olla, että kun aloitamme Doylen kanssa näyttelyissä käymisen, niin Biittikin tulee otettua mukaan.

Lauruksen kanssa akupunktiossa

Lauruksellahan talvella todettiin selän spondyloosi ja synnynnäinen kaulanikamien C4-5 fuusioituminen. Nyt vanhemmiten kaularanka on alkanut vaivata ja se lähinnä näkyy kipuiluna ja raajojen liikuntahäiriöinä. Koska leikkaustulos tämäntyyppisissä nikamamuutoksissa on epävarma ja leikkaus suuri, päätettiin ensin kokeilla akupunktiota hermo- ja lihasperäisten kipujen laukaisemiseksi.

Laurus sai keväällä neljän hoitokerran kuurin ja se auttoi niin hyvin, että koko kesä selvittiin ilman kipulääkettä ja koira liikkui lähes normaalisti. Elokuun loppupuolella ontuminen yltyi varsinkin takajaloissa ja aloitimme tänään uuden akupunktiokuurin.

Laurus on joka kerran ollut melko hyvin paikoillaan ja antanut laittaa neulat. Ensin neulat pistetään akupisteisiin ja sen jälkeen niitä pyöritellään ja akupunktioklinikalla neuloihin johdettiin myös sähköä. Hoitokerta kestää puolesta tunnista tuntiin ja maksaa 60 – 80 euroa. Jotkut antavat alennusta useammasta peräkkäisestä hoitokerrasta.

Akupunktiota antavia eläinlääkäreitä on vielä yllättävän vähän. Pääkaupunkiseudulla hoitoa löytyy ainakin Yliopistolta (akupunktioklinikka), Käpälämäestä, HauMausta, Vallilan Eläinlääkäriasemalta ja Finnin Ratsutila ja Eläinlääkintä Oy:sta (Vihti). Olemme käyneet kolmella eri lääkärillä ja ainakin näiden kaikkien kolmen menetelmät ovat hieman erilaiset (laittavat neuloja eri paikkoihin). Ensimmäisen hoitokerran jälkeen ei välttämättä näy vielä mitään muutosta ja jos ei kolmenkaan kerran jälkeen näy paranemista, ei hoitoa kannata jatkaa. Lauruksen kohdalla muutosta alkoi näkyä toisen hoitokerran jälkeen.

Meidän kokemuksemme Lauruksen hoidosta on niin positiivinen, että voin lämpimästi suositella kokeilemaan akupunktiota ainakin nivel- ja lihasperäisten kipujen hoidossa. Varsinkin, jos koiran kanssa käydään esim. näyttelyissä, niin mitään karenssiaikoja ei tarvita, kuten kipulääkityksessä. Alussa hoito tulee kalliiksi, mutta jos se tehoaa, niin lupausten mukaan vähitellen hoitokertoja voidaan vähentää niin, että pari kertaa vuodessa saattaa riittää. Akupunktio on maailmalla hyvin suosittua ja sillä hoidetaan mitä erilaisempia sairauksia valeraskauksista allergioihin.

Biitin ensimmäinen hakukoe Somerolla

Biitti oli ilmoitettu jo kesällä ensimmäiseen hakukokeeseen. Aamu valkeni kauniina ja syksyisenä kun lähdimme ajamaan kohden Someroa.

Olimme etukäteen sopineet, että minä ohjaan tottiksen ja Timo maaston. En ole koskaan ennen ohjannut koiraa kisoissa, joten tämä oli sekä minun että Biitin ensimmäinen kerta ja näkyi osaltaan ainakin minun kohdallani valtavana jännityksenä. Tottiksessa Biitti ei tehnyt juuri mitään ja osuuden edetessä hermostukseni kasvoi ja koira huononi entisestään. Kamalaa katsottavaa ja tulos 23 pinnaa (tuomari Margareta Enne). Tuomari kyllä kehui, että koirassa on potentiaalia.

Päätimme huonon tottiksen jälkeen kuitenkin jatkaa kisaa maksettuna harjoituksena ja esineruutu menikin hyvin. Biitti työskenteli hyvin ja innokaasti ja nosti esineen. Kolme pinnaa tuomari rokotti esineen pudotuksesta, mutta muuten ruutu oli hyvä ja tulos 27 pinnaa (tuomari Kauko Makkonen).

Lopuksi oli sitten henkilöhaku ja siinä taas Biitti aloitti todella haluttomasti. Kuitenkin kaksi maalimiestä löytyi ja tuomari rokotti innottomasta työskentelystä ja hitaista näytöistä ja tulokseksi 104 pistettä (tuomari Päivi Nietosvaara).

Yhteensä siis koko kokeesta tuli 154 pistettä ja runsaasti kokemusta. Jälkiselittelynä voi vielä mainita, että Biitti oli kaksi päivää ennen koetta ripulilla ja toisen niistä paastolla, joten sairauskin vei varmaan koiralta intoa. Aamulla maha näytti normaalilta, joten oletimme koiran parantuneen, mutta kisapaikalla maha näytti taas olevan pahasti löysällä.

Nyt jatkossa panostamme erityisesti tottikseen ja haun osalta uusien maastojen ja vieraiden maalimiesten käyttöön. Nythän hakua on harjoiteltu vain kotona pidetyissä harjoituksissa tuttujen maalimiesten kanssa.